Samanlaisella kapineella olen polkenut teininä (painin)jalkaa ja karautellut ärräpäitä, kun lanka syrttääntyi ja neulat pimahtelivat poikki kuin pinnat. Silti sain kummasti muunnettua 120-kiloisen maajussin jameksista napakat, leveälahkeiset lempifarkut ja hölmäkästä hippimekosta tyköistuvan. "Vihreän paholaisen" arvaamaton arvo on seljennyt minulle vasta myöhemmin, kun kaikki muu tässä kertakäyttökulttuurissa leviää käsiin kuin entisen Ellin essu - mutta Husqy jaksaa vaan, louskuttaa kodikkaasti ja parsii maailmaa kokoon. Sen tikkausjälkikin on yhä moitteeton:

Husqylla onkin sitten haukattu tilkkua jos toista:
Malli: oma
Kangas: lakananpala ja kangasvärejä, vaahteranlehtiä ja keräkaali
Kaalinpään kanssa painiessani ajattelin lämmöllä veljeäni, joka on ryhtynyt oikein tosimielessä harrastamaan kasvissyöntiä, ja nyssäkkä taitaakin matkata kauppakassiksi hänelle.

Sattuneesta syystä (josta lisää myöhemmin) sammakot ovat pureskelleet minua viime aikoina kipeästi sormenpäistä, ja ne leiskauttivat neulosvillapöksyihinkin, jotka ompelin parin kirppisvillapaidan hihasta:

Malli: Kestovaippainfon merinovillaneuloksesta ommeltu vaippakuori
Kangas: pari palaa 100 % villapaitoja, vihreää villalankaa kirjailuun
Lahkeet ovat yksinkertaista ja haarakiila kaksinkertaista neulosta. Jos malli toimii, hurautan toiset paksummat pöksyt.

Taannoin anoppi lahjoitti minulle kätköistään tilkkusäkin, josta löytynyt pala vanhaa villakangashametta halaji kissaksi:

Malli: SK 3/2004
Kangas: villakangastilkku ja huopunutta neulosta, villalankaa kaulaliinaan ja kirjailuun

Tahtoo sylkkiin!