maanantai 22. helmikuuta 2021

Ykssarviset

Typykkämme on puolitoista vuotta loikkinut pupu-sukissa, jotka hänelle eskariin tikuttelin, ja nyt oli aika (ja jalankoko) päivittää hänen sukkansa vielä astetta ihqummas.

Malli: oma

Lanka: Seiskaveikan jämiä

Puikot: 3,5

Hepan mallin hahmottelin itse, ja tyttö toivoi pisteitä tähdiksi sen ympärille. 

Saksiyrviset nelistävät tietenkin sateenkaarella! 

Sarvet pistelin lopuksi, jotta niistä tuli kyllin tarkat ja terävät. 

Tytär kiittää ja niiaa siivet jalkaterillään...

...ja äidinkin mieli mettä keittää. 

Kymmenkesäisen vilitossumme virkkausinto ja -taito kehittyvät silmissä. Nyt hän virkkasi sydämeenkäyvän suloisen strutsi-pingviinin. 



tiistai 2. helmikuuta 2021

Tilaustyönä Harrikka-sukat

Sain tammikuun alussa elämäni ensimmäisen toimeksiannon suunnitella ja neuloa kirjoneulesukat yksilöllisten toiveiden mukaan. Toki olen tikannut sukkia lahjaksi ennenkin ja ohjeistanutkin muutaman (kuten Kaupunkisukka-sarjan, KAL-sukat ja -lapaset sekä ja sukkamalleja Värjäri Marille), mutta nyt sain täsmätoiveet niin aiheen kuin värien suhteen: eläköitymislahja psykologian professorille, joka harrastaa Harley Davidsoneja ja huuliharpun soittoa. 

Kursailin hetken, että enhän minä osaa enkä keksi ja käsialanikin on epätasaista, mutta sitten henki nousi, tikut iskivät tulta kuin Harrikan pakoputki ja niin sitä mentiin (muun muassa kylppäriin, jossa isäntä rakentaa meille saunaa)! 

Jouduin ensimmäistä kertaa pää kädessä pähkäilemään tilaustyön hinnoittelua: mitä kehtaa pyytää sukkien suunnittelusta, langoista ja neulomisesta yksilöllisten toiveiden mukaan? 

Kuukkeli kukkui mitä vain 5-1084 euron välillä, joten haarukoin hinnan naamiskavereideni suositusten ja oman lompsani mukaan - eli minkä itse voisin tilaussukista maksaa. Hinta lienee inasen alakanttiin, mutta olen itseoppinut harrastelija, jolla on usein enemmän intoa ja ideoita kuin varsinaista taitoa, ja tottahan sen täytyy hinnassakin näkyä. 

Malli: oma

Lanka: Seiskaveikka

Puikot: 3,5

Varren harrikkaan hain Fat Boyn muotoa...

...ja jalkaterään neuloin huuliharppuja ja tien. 

Jalkapohjaan tyylittelin renkaan kuviota. 

Tuumiskelin, pitäisikö toinen kantapää tehdä Harrikan keskelle tai perään, jolloin moottoripyörät olisi kohdistettu eri kohtiin sukissa, mutta päädyin tekemään sukista identtiset. 

Sieluni särkyisi, jos pukija lipsauttaisi sukat epähuomiossa väärin jalkoihin, jolloin nokka jäisi perän taa. 

Taustalla tuittupää typykkämme vetää kierroksia robotti-imurista. 

Hän antaa sille huutia äkäisellä käpälällä, mutta nyt uhriksi jäivät myös viattomat sukat, joiden rusetti muistutti erehdyttävästi tuon helvetinpelin huiskua. 

"Voitin!"