sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Kahdeksan kadonnutta kuukautta, osa 3: joululahjoja

Serkkutyttö sai sirpakan nimen, ja perinteiseen tapaan huovutin hänelle äpön kaveriksi maailman varsiteille.



Malli: sovellettu legs-pupusta
Lanka: virolainen hahtuva kaksinkertaisena
Puikot:5,0
Huovutus: 40-asteisessa kirjopesussa



Hän on olevinaan kissa. Sydän sentään on paikallaan, vaikka moni muu osanen ei.



Kissa kurkki kuusen takaa joulua, joka tuli, meni ja toi vain pari itsetehtyä joululahjaa. Somimman niistä sai pikku pipariina.



Malli: sovellettu Modan (mikäs-se-nyt-olikaan) neulepuserosta
Lanka: Nalle ja kaksinkertainen Floric 
Puikot: 3,0 



Kaarroke saa sydämen pamppailemaan, niin kaunis se on.





Tunika on kätevä: se menee ensin mekkona, sitten tunikana.







Myös pipariinan 1-vuotisnukke sai jouluksi mekon.



Malli: Moda 1/2014
Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 3,5



Vintiltä löytyi sahanpuruja vaihtaessa sylitolkulla kellastuneita sanomalehtiä vuosilta 1949-1952. Huoli talosta oli kehno päänalunen ja unta aamuöisin odotellessa värkkäsin lähisukulaisille ruusukransseja joululahjaksi.



Malli: vilitossun kerhosta
Tarvikkeet: vanhoja sanomalehtiä, pahvia, liimaa, kantti- ja pitsinauhaa (kiitos kälylle!)



Pienin hertta on puntin väkertämä.



Uudeksi vuodeksi saksin palasiksi kälynmiehenäidiltä saamani risan päiväpeiton, jonka tolkut kädet ovat vuosikymmeniä sitten kalalangasta virkanneet, ja yhdistelin niistä pöytäliinan.



Tikkunuottani täytti marraskuun lopussa jo kahdeksan vuotta. Vanhassa vara parempi!