Teinin synttärit & tupatumput, osa 5: ikkunat katon alla

Kukkaset kukoistavat akkunalla, joten neulotaan seuraavaksi ne. Sitten päästäänkin jo viettämään harjakaisia ja neulomaan tuvalle katto (eli kärkikavennukset).

Neulo ohjeen mukaan krs. 49-57. Mallikerta on kummassakin tumpussa sama, kuvioissa on vain silmukan heitto suuntaansa peukun takia.

Oikea lapanen:

Vasen lapanen:

Kärkikavennukset:

Kummankin tupatumpun katto (eli kärkikavennus) on samanlainen. Neulo mallikerran mukaan krs. 58-61 eli: 

*Neulo 1. puikon ensimmäinen silmukka mustalla, tee ylivetokavennus mustalla ja neulo vielä yksi krs. mustalla, ja neulo sitten 1. puikon loput silmukat valkealla. Neulo 2. puikon ensimmäiset 8 s. valkealla ja neulo sitten 1 s. mustalla, neulo 2 s. oikein yhteen mustalla ja neulo puikon viimeinen silmukka mustalla langalla.* Toista *--* puikoilla 3-4. 

* Neulo seuraava krs. ilman kavennuksia, eli neulo 1. puikon 4 ensimmäistä s. mustalla ja neulo sitten puikon loput silmukat valkealla. Neulo 2. puikon ensimmäiset 7 s. valkealla ja neulo viimeiset 4 s. mustalla.* Toista *--* puikoilla 3-4. (Vaaleanpunaiset alueet ovat kavennettuja silmukoita.) 

* Neulo seuraavalla krs. 1. puikon ensimmäinen silmukka mustalla, tee sitten ylivetokavennus ja neulo sitten 2 s. mustalla ja puikon loput 6 s. valkealla. Neulo 2. puikon ensimmäiset 6 s. valkealla, neulo sitten 2 s. mustalla, neulo 2 oikein yhteen mustalla ja neulo puikon viimeinen s. mustalla.* Toista *--* puikoilla 3-4.

Vaihda työhön musta lanka ja neulo kärkikavennukset (eli katto) loppuun mustalla. Neulo 1. ja 3. puikon alussa 1 s. oikein, tee ylivetokavennus ja neulo puikon loput silmukat oikein. Neulo 2. ja 4. puikon silmukat oikein, kunnes jäljellä on 3 s. Neulo sitten 2 oikein yhteen ja neulo puikon viimeinen s. oikein. Tee kärkikavennukset joka 2. krs., kunnes joka puikolla on 8 s. Tee sitten kavennukset joka krs. kunnes jäljellä on yht. 8 s. Katkaise lanka ja vedä silmukoiden läpi. 

Tikkunuottani on ehtinyt teini-ikään ja täyttää tänään kolmetoista vuotta! Paljon on lankaa lipunut puikkojeni läpi, ja olen kohdannut elämäni korkeimmat huiput ja syvimmät surut ja menetykset neule sylissä. Toimettomana tikkuni ovat olleet vain pari ajanjaksoa - raskauksien ja maailmanlopun alussa - mutta muuten olen kohdannut onnen, ilon, murheen ja muutokset tikut terässä, lanka lämpimänä ja notkeana ja kääntänyt arkeni neuleen muotoon. 

Käsitöihin ovat tallentuneet luovuus ja leikki, ideat, kulloinenkin taitotaso ja ennen kaikkea tunteet. Jokainen neuleeni on todiste intohimosta, luovuudesta ja rakkaudesta, joka on ottanut milloin minkin muodon - huivin, sukkien, pipon, villatakin, -housun, kissanlelun tai kuten nyt, Tupatumppujen. 

Näinä kolmenatoista vuotena minäkin olen muuttunut, varttunut harrastelijasta - jollen nyt taitajaksi, niin ainakin - tekijäksi, ja siirtynyt Suuren Käsityölehden, Modan (nykyään kai Kotilieden käsityöt) ja Ullaneuleen malleista ihka omiini. Kaupunkisukkasarjastani olen aika ylpeä! Moni v. 2006 seuraamani blogi on päättynyt (Viiniä ja villasukkia, JaanaMaa ja Uhoava Gnu), mutta osa (Neulova Narttu ja Pujoliivi) jatkaa yhä ja inspiroi ellei blogistaniassa, niin Instagramissa.

Blogien suosio tuntuu hiipuvan, mutta käsitöiden lumo ei lakastu. Minulle Tikkunuotta on onnenpesä, hyvien hetkien ja luovuuden heleä lähde, johon pulahdan kun tarvitsen omaa aikaa, rauhaa ja hiljaisuutta. Neuloessa sanat katoavat, kaikki turha karisee pois ja on vain levollinen lanka, joka soljuu sormieni kuin sydämeni läpi. Sen toinen pää ylettyy etäälle vuosikymmenten, jopa -satojen taakse mummojeni essuntaskuun, ja toinen pää solmuilee virtuaalisiin verkostoihin.

Silti lanka on aina sisältä sama; monikahta punos luovuutta, leikkiä ja lämpöä ihmisten välillä, ihmiseltä toiselle.