Vuosia sitten väkersin kummipojallemme pehmoapinan, ja kun perheemme on laajentunut uudella, otollisella jäsenellä, päästin puikoiltani meillekin marakatin:
Malli: oma, kasvoihin apua Villit virkkausmallit -kirjasta
Lanka: jämälankoja ja kerä Novitan Foxia
Puikot: 7,0
Virkkuukoukku: 3,5
Käsiin pistelin nepparit, jotta hän voi liekkua vaikka lampunvarrella.
Rakastava emäntä toi isännälleen synttärilahjaksi ylönriemukkaan vatsatautitartunnan, ja ryynäilyn tuoksinassa varsinainen synttärilahja jäi kuvaamatta.
Malli: Joka tyypin kaavakirjasta
Kangas: Nanson trikoota reipas metri
Puntti maalasi kangasväreillä paidan alahelmaan sielunmaisemansa, ja pikkupitkon jalanjälkeä leimasin pari kuukautta sitten lakanakankaalle, josta sitä on helppo aplikoida sinne sun tänne.
Olkoon taideteoksen nimi arvoituksellisesti Noro - eikä se totisesti viittaa käsinvärjättyyn laatulankaan.
Vedetään nuottaa, saadaan neuleita. Tikuille silmut, kissoille solmut, valmista vähä kerralla. Kups kerät konttiin!
tiistai 22. maaliskuuta 2011
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Lauma lampaita, sylillinen sitrusta
Veli ponteva kasvaa kuin pavunvarsi, ja siinäpä oiva syy neuloa vauvannuttuja vaikkei aina tarvitsisikaan.
Malli: sovellettu Modan 1/2011 jämälankatakista
Lanka: Novitan Oliviaa reilut 150 g. ja lampaisiin vähän Eco Flaméa
Puikot: 4,0
Lampaat suunnittelin ihan itse. Niinpä ne näyttävät kummituseläimiltä.
Tämäkin takki on tehty vuosikertakeristä, jotka haalin halpalaarista viitisen vuotta sitten. Tuumasin silloin kutaista niistä nutun jonkun puolitutun vauvalle, itse kun en sinisestä perustanut - mutta kuinkas kävikään, taas! No, olihan Picassollakin sininen kautensa.
Joustimiin kokeilin uutta pintaneuletta; 1 o ristiin, 1 n ja seuraava kerros ainaoikein.
Puntin lempivärejä ovat appelsiininoranssinvärinen, vihhree ja vaaleanpunainen. Erehdyin vinkkaamaan, että äitihän voisikin surauttaa appelsiinipaidan, ja se sana piti pitää.
Malli: Ompele tenavien tamineet -kirjasta
Kangas: pala Nanson trikoota
Kiiruspäissäni painoin appelsiinit tuoreella sitruunalla, ja ne onnistuivat yli oletusten.
Paita paistaa kuin kevätaurinko.
Tuttavaperhe osti talonpuolikkaan, ja virkkasin avainkaappiin täytettä, omassa käytössä hyväksi havaittuja kukkaroita.
Malli: oma
Langat: Seiskaveikan jämiä
Virkkuukoukku: 3,5
Malli: sovellettu Modan 1/2011 jämälankatakista
Lanka: Novitan Oliviaa reilut 150 g. ja lampaisiin vähän Eco Flaméa
Puikot: 4,0
Lampaat suunnittelin ihan itse. Niinpä ne näyttävät kummituseläimiltä.
Tämäkin takki on tehty vuosikertakeristä, jotka haalin halpalaarista viitisen vuotta sitten. Tuumasin silloin kutaista niistä nutun jonkun puolitutun vauvalle, itse kun en sinisestä perustanut - mutta kuinkas kävikään, taas! No, olihan Picassollakin sininen kautensa.
Joustimiin kokeilin uutta pintaneuletta; 1 o ristiin, 1 n ja seuraava kerros ainaoikein.
Puntin lempivärejä ovat appelsiininoranssinvärinen, vihhree ja vaaleanpunainen. Erehdyin vinkkaamaan, että äitihän voisikin surauttaa appelsiinipaidan, ja se sana piti pitää.
Malli: Ompele tenavien tamineet -kirjasta
Kangas: pala Nanson trikoota
Kiiruspäissäni painoin appelsiinit tuoreella sitruunalla, ja ne onnistuivat yli oletusten.
Paita paistaa kuin kevätaurinko.
Tuttavaperhe osti talonpuolikkaan, ja virkkasin avainkaappiin täytettä, omassa käytössä hyväksi havaittuja kukkaroita.
Malli: oma
Langat: Seiskaveikan jämiä
Virkkuukoukku: 3,5
tiistai 8. maaliskuuta 2011
On rouvalla sinipaula
Aloin itselleni neuletakin jo syyskuussa, mutta sattuneesta syystä en sujunut siihen ennen kuin tänä vuonna.
Malli: SK 8/2010 ilman levennyksiä ja täyspitkillä hihoilla
Lanka: Garnstudion Silke-Tweed kaksinkertaisena kilo tai kaksi
Puikot: 5,0 (ja epähuomiossa myös 6,0)
Minulla on villaa kuin pienessä lampolassa, sillä haalin lankaa poistomyynneistä ja alekoreista. Vaikka vyyhdit pesivät ja lisääntyvät täyttäen valtavasta vaatehuoneessamme jo puolet, ei isäntä motkota, kun selitän kerääväni eräänlaista lankakirjastoa, josta voin napata juuri passelit langat kun oikea ohje/näkemys, inspiraatio ja aika osuvat kohdilleen. Nämä kerät noukin toissasyksyn kässymessuilta poistokorista, vaikka väri silloin vielä vähän vihottelikin silmää. Ei enää; sieluni sinistyy, kai sitä palelee, sillä olen vaivihkaa viehättynyt yhä enemmän savun ja sinen sävyistä, joita en ennen kestänyt ensinkään.
Napit napertelin omenapuun oksasta ihan itse viime talvena Näpsässä.
Lanka on ihanan rouheaa, mutta silkkisenä tappista neuloa, ja siksi tekele huilailikin pitkiä aikoja lipastossa ennen kuin ehätti valmiiksi juuri sopivasti kevään edellä.
Villahousupajasta vierähti vielä pari pöksyä:
Alimman neuloin SK 2/2011 ohjeella kaksinkertaisesta, virolaisesta hahtuvasta, ja ylemmät kutaisi äiti taas käsivaralla.
Malli: SK 8/2010 ilman levennyksiä ja täyspitkillä hihoilla
Lanka: Garnstudion Silke-Tweed kaksinkertaisena kilo tai kaksi
Puikot: 5,0 (ja epähuomiossa myös 6,0)
Minulla on villaa kuin pienessä lampolassa, sillä haalin lankaa poistomyynneistä ja alekoreista. Vaikka vyyhdit pesivät ja lisääntyvät täyttäen valtavasta vaatehuoneessamme jo puolet, ei isäntä motkota, kun selitän kerääväni eräänlaista lankakirjastoa, josta voin napata juuri passelit langat kun oikea ohje/näkemys, inspiraatio ja aika osuvat kohdilleen. Nämä kerät noukin toissasyksyn kässymessuilta poistokorista, vaikka väri silloin vielä vähän vihottelikin silmää. Ei enää; sieluni sinistyy, kai sitä palelee, sillä olen vaivihkaa viehättynyt yhä enemmän savun ja sinen sävyistä, joita en ennen kestänyt ensinkään.
Napit napertelin omenapuun oksasta ihan itse viime talvena Näpsässä.
Lanka on ihanan rouheaa, mutta silkkisenä tappista neuloa, ja siksi tekele huilailikin pitkiä aikoja lipastossa ennen kuin ehätti valmiiksi juuri sopivasti kevään edellä.
Villahousupajasta vierähti vielä pari pöksyä:
Alimman neuloin SK 2/2011 ohjeella kaksinkertaisesta, virolaisesta hahtuvasta, ja ylemmät kutaisi äiti taas käsivaralla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)