Lakkiaiset vol. 1

Alussa oli vain yksi.


Hiekkalaatikon reunalla se kirvoitti ihastunutta hyrinää. Pari äitiä halusi omilleen samanlaiset somat, ja lupasin pientä korvausta vastaan väkertää lippaa läjään. Kehittelin ensin kaavoja ja ompelin prototyypin.


Se oli hyvä, ja lisää haluttiin.


Pörräsin kaikki lippikset kierrätyskankaista: verhoista, pöytäliinoista ja lakanoista.


Ensimmäinen parvi kokoontui luokkakuvaan ennen kuin lehahti maailmalle, ja uusi joukkio on jo työn alla.

Pikkupitkokin tarvitsi tutunoloisen hellehatun, jonka lierin levensin jälleen mummot-Kanarialla-malliin.


Malli: sovellettu SK 7/2000
Kangas: kierrätyspuuvillaa


Kevään korvalle neulaisin liian löysän ja lurttanan kypärämyssyn.


Malli: SK Parhaat neuleet 2006
Lanka: Novitan Bambu
Puikot: 3,5


Sisus onkin sitten soma kuin käärekaramellissa!

Peltipaita

Isännän ura neulesuunnittelijana sai jatkoa, kun hän pyysi takin ja pipon seuraksi tyköistuvan neulepaidan. Saamansa piti:


Malli: oma, satulahihan mallia haettu Novitan vuoden 2007 kesänumerosta
Lanka: Seitsemän veljestä kaksinkertaisena n. 750 g.
Puikot: 6,0



Isäntä on syvästi mieltynyt helmineuleeseen.


Tein alaosan yhtenä kappaleena ja muotokavensin ja -levensin sivuilla.


Lopuksi virkkasin kaulukseen napinlävet.


Komia on!

Kotimekko

Mies toi töistä pinon tummansinisiä mainos-pikeepaitoja. Minun on vaikea keksiä luotaantyöntävämpää materiaalia - teryleeni kenties, mutta siihen minulla ei ole samanlaista tunnesidettä. Teinivuosina sisääni koteloitui pikee-puistatus, sillä silloin se edusti halpahintaista junttipöyhkeilyä. Mutta koska teepparit olivat puuvillaa, en hennonut niitä haaskuuseenkaan heittää.

Sitten Suuri Käsityölehti julkaisi Netta Kervisen viehättävän vintagen kierrätysmekon ja oivalsin lopulta kuinka rumasta voi tehdä jotain suloista.


Malli: muunneltu SK 3/2011
Kangas: 4 miesten t-paitaa ja pätkä kierrätyspitsiä


Pakon - eli kankaan riittoisuuden - sanelemana ompelin hameosan kolmen paidan takakappaleesta ja kun en minimekossa viihdy, lisäsin vielä lerun helmaan.


Myös etukappaleen ompelin umpeen, jotta alle ei tarvitsi erillistä toppia.


Tarkoitus oli värjätä koko höskä mustaksi, mutta vanhasta alushameesta nyysitty pitsi raikasti sinen ja mekko saa jäädä silleen.


(Ompelijan lapsella ei ole pöksyjä, sillä harjoittelemme pottailua mainiolla menestyksellä - jos vain puntti saa viilettää paitasillaan.)

Kevät toi, kevät toi sömmerskan

Keväisin minussa näköjää kehkeää vastustamaton halu ommella takkisetti puntille.


Malli: takki SK 4/2009, lakki oma
Kangas: kierrätyspellavaa


Tänäkin vuonna käytin kierrätyskangasta, jota kultainen kälyni kantoi minulle vuosia sitten lootatolkulla. (Kiitos ja kosolti!)


Takin mallin testasin hyväksi jo kaksi vuotta sitten, ja koppakuoriaisteemakin on jo kerran käytetty. Mutta kun pörriäiset ovat vaan niin veikeitä.


Settiin sopivan lätsän ompelin käsivaralla. Vähän suuri siitä tuli, mutta suojaapa silmät auringolta.


Myös uudelle hiekkalaatikkolippikselle oli jo pääsiäisenä käyttöä.


Malli: muunnettu ja suurennettu SK 7/2000 lierihatusta lippikseksi
Kangas: kierrätyspuuvillaa


Lätsä olisi nätti ihan itsellekin.


Vilpoisemmille keleille pöräytin jämäpaloista myssyn sekä puntille...



... että pitkolle.



Kismitti niin vietävästi kun hukkasin viime pääsiäisenä värkkäämäni kukon, jotta virkkasin korvikkeeksi kanan.


Malli: oma
Lanka: Seiskaveikka ja Florica kaksinkertaisena, hukkapätkiä muita värejä
Virkkuukoukku: 5,0


Jemmaan varmaan tämänkin version niin hyvään talteen, että saan ensi vuonna nykertää taas uuden. Ennen pitkää minulla on koossa koko kanala.

Apinatarha

Vuosia sitten väkersin kummipojallemme pehmoapinan, ja kun perheemme on laajentunut uudella, otollisella jäsenellä, päästin puikoiltani meillekin marakatin:


Malli: oma, kasvoihin apua Villit virkkausmallit -kirjasta
Lanka: jämälankoja ja kerä Novitan Foxia
Puikot: 7,0
Virkkuukoukku: 3,5


Käsiin pistelin nepparit, jotta hän voi liekkua vaikka lampunvarrella.



Rakastava emäntä toi isännälleen synttärilahjaksi ylönriemukkaan vatsatautitartunnan, ja ryynäilyn tuoksinassa varsinainen synttärilahja jäi kuvaamatta.


Malli: Joka tyypin kaavakirjasta
Kangas: Nanson trikoota reipas metri


Puntti maalasi kangasväreillä paidan alahelmaan sielunmaisemansa, ja pikkupitkon jalanjälkeä leimasin pari kuukautta sitten lakanakankaalle, josta sitä on helppo aplikoida sinne sun tänne.


Olkoon taideteoksen nimi arvoituksellisesti Noro - eikä se totisesti viittaa käsinvärjättyyn laatulankaan.

Lauma lampaita, sylillinen sitrusta

Veli ponteva kasvaa kuin pavunvarsi, ja siinäpä oiva syy neuloa vauvannuttuja vaikkei aina tarvitsisikaan.


Malli: sovellettu Modan 1/2011 jämälankatakista
Lanka: Novitan Oliviaa reilut 150 g. ja lampaisiin vähän Eco Flaméa
Puikot: 4,0


Lampaat suunnittelin ihan itse. Niinpä ne näyttävät kummituseläimiltä.


Tämäkin takki on tehty vuosikertakeristä, jotka haalin halpalaarista viitisen vuotta sitten. Tuumasin silloin kutaista niistä nutun jonkun puolitutun vauvalle, itse kun en sinisestä perustanut - mutta kuinkas kävikään, taas! No, olihan Picassollakin sininen kautensa.


Joustimiin kokeilin uutta pintaneuletta; 1 o ristiin, 1 n ja seuraava kerros ainaoikein.


Puntin lempivärejä ovat appelsiininoranssinvärinen, vihhree ja vaaleanpunainen. Erehdyin vinkkaamaan, että äitihän voisikin surauttaa appelsiinipaidan, ja se sana piti pitää.


Malli: Ompele tenavien tamineet -kirjasta
Kangas: pala Nanson trikoota


Kiiruspäissäni painoin appelsiinit tuoreella sitruunalla, ja ne onnistuivat yli oletusten.


Paita paistaa kuin kevätaurinko.


Tuttavaperhe osti talonpuolikkaan, ja virkkasin avainkaappiin täytettä, omassa käytössä hyväksi havaittuja kukkaroita.


Malli: oma
Langat: Seiskaveikan jämiä
Virkkuukoukku: 3,5