Suklaamuffinssi

Tekaisin häthätää itselleni vihreän välikausipipon...


... joka onkin ruskea. Kyllä kääntöpipo on kätevä!


Malli: oma käsivaralla
Kangas: pari palaa Nanson trikoota


Vuosia sitten lahjoin äitiä pipolla, joka on kiivaassa käytössä lurpsahtanut löppänäksi. Uusi, kuohkeampi versio oli toivomuslistalla ja siitä tulikin muhkea kuin muffinssista.


Malli: Pipo on pop
Lanka: Topp't Tå ja tilkka vanhaa, valkeaa Ainoa
Puikot ja virkkuukoukku: 5,0


Reunuksiin virkkasin nirkot ja otsalle kukan.

Kai tällä taas pari talvea kävelee.

Hirvikärpässieniä

Lippistä sinnikkäästi pitänyt leikkipuistokaveri oli vailla lämpimämpää pipoa, joten tekaisin sellaisen - tai oikeastaan neljä: kaverille kans, ja pikkuveikalle.


Malli: oma, apuja alahelmaan SK 9/2000
Kangas: Ikean fleece-peittoja


Yksi jää puntille.




Puhkipidetyt, aivan ratki rakastetut kotitossut saivat seuraajat, jotka toivottavasti ovat sitkeämpää (eli muovisempaa) tekoa.


Malli: oma
Lanka: Novitan Sukkis ja nimetön akryylilanka kaksinkertaisena
Virkkuukoukku: 6,0


Puntti pitkätossu viipottaa.


Komeropohjiin peitellyt kasvivärjätyt langat alkoivat kummitella unissani ja pengoin pulkkosienellä (ruskeaksi) ja samettikukalla (keltaiseksi) värjätyt vyyhdit ja neulaisin lapselle lapaset.


Malli: oma
Lanka: Virtain villan villalankaa
Puikot: 5,0
Huovutus 40 asteen kirjopesussa, kutistui n. 20 %


No mutta nehän ovat juuri passelit puntille!

Karhupojan takki

Eläintakkeja on kohta koko tokka, kun pikku puttosen selän yli löntysteli kontio.


Malli: oma
Lanka: messulöytö käsinkehrättyä merinovillaa n. 200 g., aplikaatioihin vähän vanunutta villapaitaa, omat napit omenapuusta
Puikot: 7,0
Virkkuukoukku: 5,0


Karhunpään neuloin taas ensin erikseen, sitten etukappaleet ja viimeiseksi vielä takakappaleen yläosan. Koko höskän huolittelin kiintein virkkaussilmukoin.


Napit tein itse männävuonna Näpsässä omenapuun lohjenneesta oksasta ja kirjoneuleet ovat niin ikään omaa käsialaa. (Kas kun en kasvattanut lampaitakin itse, kerinyt niitä ja värjännyt villaa.)


Nuttu on melkein yhtä söpö kuin pitäjänsä.


Ja kyllä: kuopus kaahuroi jo kahdella jalalla, vaikkei osaa vielä istuakaan ilman tukea. Mitähän tästäkin tulee? Tälliä, kun ei ole älliä.


Tuttavien muksut saavat syntymälahjaksi sukat.


Malli: oma, vinkkiä SK 9/2011
Lanka: Virtain villan hahtuva ja Isoveli
Puikot: 5,0

Automiehen vetimet

Suhteellisen rahattomana ja suhteettoman ajattomana eto emäntänä tuumasin kirppiskierrosten sijasta säästää muka aikaa ja rahaa ja tekaista puntille välikausihaalarin itse, kuten toissasyksynä.


Malli: SK 9/2009
Kangas: Enstexiä ja fleeceä, kumpparia, tarranauhaa ynnä muita tykötarpeita


Aikaa minulla ei totisesti ole törsättäväksi, mutta taivaalle ja varsinkin niille mummoille kiitos mummoista, jotka ryntäävät hätiin suuret ja sydämelliset sylit selällään ja sieppaavat pirpanat mukaansa ja laulavat, leikkivät ja liekuttavat, jotta äiti saa vähän harrastella.



Rahaa en sitten säästänyt, sillä tykötarpeet maksoivat kepoisesti 60 euroa, enkä sitten aikaakaan, sillä sitä paloi tunneissa varmaan yhtä paljon kuin erkkimerkkejä.


No, työniloa ei tietenkään voi rahassa mitata. Ehe.


Tässä puvussa U-käännökset ovat sallittuja.


Tuulihaalarin vuorikangas on automiehen unelma,


ja siitä piti loihtia asianmukainen pääastia leikkiliikennepuistoon.


Malli: SK 9/2000
Kangas: vuorifleeceä, hiukan heijastinnauhaa


Brum brum, syksyä päin!

Purkunuttu

Viisi vuotta sitten kitkutin laatulangasta itselleni puseron, jota en ole sen koomin käyttänyt. Nuukalaisena harmittelin kelpo langan lojumista komeronperällä, kunnes viimein purin paitulin ja neuloin uuden suvinutun, joka valmistui juuri parahiksi kesän päättyessä.


Malli: SK 4/2005
Lanka: Cotton Lux ja kirjoneuleessa Garnstudion Muscat
Puikot: 3,5


Malli on ihanan vintage pussihihoineen ja napakoine helmoineen.


Pitsi- ja kirjoneulekerrat ovat simppelin sievät.


Vielä on kesää jäljellä - ellei tänä, niin ensi vuonna.

Röijyjä

Äiti toivoi kesämekkonsa kaveriksi boleroa.


Malli: Novita kevät 2008 ja pitsimalli 400 Knitting Stitches
Lanka: Eco-Cotton Blend n. 350 g.
Puikot ja virkkuukoukku: 5,0


Simppeli pitsineule teki röijystä korean...


... ja äidistä ylen tyytyväisen.


Innostun perinteisellä kotiseutumatkalla usein köyhäilemään eli tuunaamaan puhkikuluneista kuteista jotain käyttökelpoista. Tällä kertaa sain käsiini vanhat kalsarit - tai legginsit, kuten niitä nykyään nimitetään - ja tekaisin niistä topin.


Vaikka ompelin paidan paloista (huomaa kiila kainalon alla), ei siitä russakanruma tullut, vaan ihan pidettävä peli. Veli tiedusteli varovasti, että olinko käyttänyt paitaa ihmisten ilmoilla, ja olinhan toki ulkoiluttanut sitä pikkukaupunkimme raitilla. (Tosin taktisesti unohdin paidan lapsuudenkotiin.)


Äidin vanhasta, puhkikuluneesta mökkipaidasta pienensin itselleni lenkkilötkön.

Lennä, lennä perhonen

Kummityttö liiteli kolmannelle ikävuodelle, ja ompelin hänelle matkaan perhosmekon:


Malli: sovellettu SK 2/2009
Kangas: Nanson trikoota


Anopin mies toivoi tyttärenvauvalleen tähkäpäätä eli lierihattua vilja-kuviolla, ja minähän innostuin.


Malli: muokattu SK 7/2000
Kangas: jämäpala hääpukupellavaa


Aplikoin rukiin trikootilkusta, ja soma tuli.