Sukkahattutädin lapsilla ei ole sukkia. No nyt on. Neuloin lapsille karkkisukat:
Malli: Kettukarkkisukat Kardemumman talosta, suklaalevysukat omasta päästä
Lanka: kettukarkit Jannesta ja suklaat Seiskaveikasta
Puikot: 3,0
Ensimmäisenä syntyi mustareunainen kettukarkki (keskimmäiselle) vilitossulle, joka sitten ilmoittikin, ettei mieli marmelaadia vaan suklaata. Sovelsin siitä sukat pikkuneiti pipariinalle, ja unohdin toisesta sukasta mokoman surureunuksen.
Puntin sukat ovat liki aikuisen kokoa.
Kettu löysi kaltaisensa.
Namskis näitä sukkia!
En millään keksinyt, kuinka suklaapalan reunan saisi uraksi, joten oli pakko tyytyä nurjiin silmukoihin.
Väri sentään on just eikä jetsulleen lemppariani eli Brunbergin maitosuklaata, tai Pandan parhautta.
Vilitossulla on vilpitön mieli, ja maailma taikaa ja leikkiä täys. Hän lainasi minulle kirjastoautolta kirjan oma otuksenhäntä kainalossa.
Pakkohan minun oli hälle taas äppö kötöstää, vaikka vihaan virkkaamista.
Fuskasin vähän ja neuloin sorkkalaisen suurpiirteisesti kokoon.
