Huhtikuisella kotimatkalla suoritin arkeologisia kaivauksia äidin komeroon ja löysin sieltä Pohjoismaiden ainoan muotilehden, Muodin+kauneuden vuodelta 1976. Sen ohjeella äiti on huruutellut minulle aikoinaan ulkoiluhaalarit:
Julkaisu oli täynnä toinen toistaan somempia nuttuja, mekkoja ja haalareita:
Yksi ohjeista ja osa veljen ja kälykkään virontuliaisista pääsi puikoille, kun aloin paimentaa poroja makuukassiin:
Ohje: Muoti+kauneus 1/1976
Lanka: vironvillaa n. 300 g. ja Seiskaveikkaa n. 50 g. (?), napit omasta takaa
Puikot: 4,0
Unipussi venyi ja vanui pituutta kuin nukkumatin nokonen, sillä ammoinen ohje perustui kierrosmääriin eikä suinkaan sentteihin - enkä minä tikkujen tohinalta mitään ihme mittoja joutanut jatustelemaan. Niinpä syysomenamme pujahtaa pituutensa puolesta pussiin vielä esikoululaisena, mutta leveytensä puolesta varttunee siitä yli jo ensimmäisenä talvena.
Olen jälleen juossut puskissa, keitellyt niitä poroiksi ja tartuttanut keltakuumetta lankoihin. Ylhäältä alas (kameran vääristämät) värit ovat siankärsämö, pietaryrtin kukka, kuhmolainen kanerva, mesiangervon kukka ja purettamaton raparperi:
Kaikissa muissa on lankana Kauhavan kangasaitan lujasti puretettu villalanka (200 g. alunaa ja 100 g. viinikiveä kiloon lankaa), paitsi raikuvankeltaisessa kanervassa, johon käytin Virtain villan lankaa ja puretusainetta puolet vähemmän. Jonkin kikkakolmosen mukaan kemikaalien tarve putoaa puoleen suositellusta, jos pohjana käyttää vanhaa puretuslientä, ja senhän minä tein: huljuttelin puolta kiloa lankaa vellissä, jossa oli alunaa 50 g. ja viinikiveä 25 g.
Kiitos ja niiaus vielä Annelle kesäblogitunnustuksesta! Kuten hän ounastelikin, en nyt lykkää hyvää eteenpäin, vaikka jokainen, joka näin kesällä kehtaa blogistaniassa päivitellä omia tai toisten töitä, ansaitsisi mennen tullen sen.
4 kommenttia:
Hauska poropussi! Pituudestahan ei ole mitään haittaa, jos hän on vaikka hoikkaa sorttia...
Ihana pussi. Tosi kivaa, että vanhoista lehdistä voi vieläkin löytää (vai taas?) neulottavaa. Mullakin on pari Novitan vanhaa lehteä, ja eipä niissä juuri ole kuin värit ja langat erona nykyisiin.
Ihana retroporopussi! Ja saahan sitä pituutta olla, pystyy venyttelemään kunnolla;) Mä oon ihan unohtanu kommentoida ihania sammakkoisia rattaita ja ihanaa vauvamahaa ja ihania hiuksiasi ja kaikkea. On tämä vaan kiva blogi!
Hyvä unipussi poroineen! Ainahan sitä liian kanssa pärjää, tässä tapauksessa voi ylimääräsen pituuden käänttä vaikkapa peitoksi, jos sattuu olemaan kovinkin kylmä.
Lähetä kommentti