maanantai 27. marraskuuta 2006

Löytöjä

Komeronpohjalta löytyi vielä yksi kesäkyhäelmä. Suoritin kolmannella luokalla ompelukoneen ajokortin ja olen sittemmin ajanut sillä lähinnä moottoritietä eli suoraa saumaa verhoihin ja mekkoihin. Kesällä tapasin viehättävän pitsisomisteisen mekon Nanson tehtaanmyymälässä ja kähvelsin härskisti idean ikiomaan mokkamekkooni sieltä. Pellavakangas on alekopasta ja reunapitsin ohje ties mistä.

Mokkamekko:

Vaikka Kädentaito-messuilta on jo vierähtänyt kotvanen, en ole ehtinyt (tai tohtinut) vielä kajota messusaaliiseeni. Tällaisia sieltä tarttui mukaani:


Ruskeat Ainot olivat halvennettu 3 euroon kipale, joten keräsin keriä mukaani kaulahuivin mitalla. Punainen lanka voisi kutoutua vaikkapa palmikkopipoksi ja pilvenpehmoinen angoralanka pitsihuiviksi. Neulojan käsikirjasta olen jo luntannut konttineuleen ohjeen, ja Novitan syksynumero piti ostaa kun niin halvalla sai. Helmet ovat nauhaa vaille valmiita kaulakoruja:


Kesken kuvailun Louhi päätti ryhtyä hoitamaan pennunpehmoista angoralankaa:


Ja katsokaas mitä ihanaa mättäänkolosta vielä löytyy: sammaleen suloista suukopua & suukkoja!


Keräsimme anopin kanssa parisen litraa supukoita tänään; joukossa oli toki naheita vätyksiäkin, mutta suurin osa oli ihan topakoita torvia vielä. Lumien jälkeen on ollut niin kosteaa ja lämmintä, että sienet ovat päättäneet vielä punkea esiin talvikoloistaan. Mars metsään!

sunnuntai 26. marraskuuta 2006

Suven & syksyn saaliit

Esittelen alkuun viime suven ja syksyn aikana nuotasta vedetyt tekeleet.

Kesämyssy ja -kassi:


Malli: myssyssä oma, laukun lappu Pirkka 6-7/2006
Lanka: Tennessee
Koukku: 3,5

Siitä se silmukka sitten lähti, eikä loppua näy.

Kuparikukka-pusero:


Malli: Suuri Käsityölehti 5/2006 ja oma.
Lanka: Cotton Lux, 100 % puuvilla
Koukku: 3,5

Tätä tein valtavalla hartaudella. Inspiraation antoi topinohje, johon tuumasin koukutella hihat ihan omasta päästä – ja sen kyllä huomaa. Valehtelematta purin niitä (ja hammasta) vähintään neljä kertaa PER hiha. Istuvia en saanut niistä sittenkään, mutta viimein päätin siirtyä elämässä eteenpäin ja jättää hihansuut sikseen. Voinpas nyt rauhassa kasvatella Paasikiven Alleja; eipähän lopu kainaloista kasvunvara!

Samasta käsityölehdestä löysin kauniin lapun ohjeen. Sillä oli virkattu kolmiohuivi, mutta minäpä halusin ponchon kälyn häihin – enkä sitten harkinnut mallia ihan lapulleen loppuun. Omalla sovelluksella kursin kyllä ponchon kokoon, mutta hartioihin jäivät kummat kupurat, jotka kuroin kiristysnauhalla pienemmäs.

Kierä-poncho:


Malli: Suuri Käsityö 5/2005
Lanka: Seitsemän veljeksen vihreä Raita
Koukku: 3,5

Sitten suvi alkoi kääntyä syksyksi ja minä siirtyä virkonnasta neulomiseen. Pehmeäksi laskuksi tikutin sekatekniikalla villatakin. Etukappaleiden kukkaset syntyivät Prahassa, ja niihin virkkautui majapaikkamme utuisen vaalean huoneen tunnelma. Olen luullut kaihtavani valkoista, mutta käytäntö on osoittanut toista; pukeudun valkovuokkoihin harva se päivä. Ihanan simppeli ja kaiken kanssa passeli malli!

Valkovuokkotakki:


Malli: Suuri Käsityö 3/2006
Lanka: valkoinen Nalle
Puikot: 3,0

Sitten pikku maailmamme ja kotimme mullistui: ostimme naapurin pikkukaksion ja aloimme suunnitella olohuoneen komerosta oviaukkoa uuteen asuntoon. Valvoin jännityksen kourissa öitä ja neuloin Narnia-takkia.

Narnia-takki:


Malli: Suuri Käsityö 8/2006
Lanka: Seitsemän veljestä punainen Moniraita
Puikot: 3,5

Pala petroolipunosta, joka on vetoketjua vaille valmis takki:


Malli: Suuri Käsityölehti 5/2002
Lanka: petroolinsininen Aino
Puikot: 4,5, 5,0 ja 6,0

Takinpalat syntyivät verraten nopeasti, mutta vetoketjun takia viimeistely on viivähtänyt ja valahtanut antoisampien töiden alle. Enää puuttuu siis vetoketju - eikä minua vieläkään kehtuuta kursia sitä kiinni. Uusimmassa Ullassa tosin ilmestyi kuin tilauksesta ohje mokomaan toimitukseen.

Odessa-myssy ja aaltohuivi:

Lanka: Aino
Malli: http://rebale.vuodatus.net/page/pipo ja Suuri Käsityölehti
Puikot: myssyssä 5,0 ja huivissa 7,0

Kituviikolla, ennen uuden kotiajanlaskun alkua, neuloskelin sovelletun Odessa-myssyn. Viimeisenä päivänä ennen Narniaan pääsyä tikutin vielä myssyn kaveriksi kokonaisen aaltohuivin. Puikot tosin muistuttivat kooltaan lähinnä kainalokeppejä, eli valmista syntyi aika haipakkaa.

Kiri-huivi:


Malli: http://kadentaidot.blogspot.com/2006/08/kiri-shawl-kiri-huivi.html
Lanka: Kitten Mohair
Puikot: 6,0 (epähuomiossa liian isot)

Toki jokaisella kunnon puikottajalla pitää oma ihana Kiri olla! Kiri oli ensimmäinen neulomani pitsihuivi, ja hartioilta aloitettava tekniikka oli uppo-outo minulle. Tuskailin ja tuhisin aikani sohvanraossa, kunnes käsityökasvatusta opiskellut isäntä varovaisesti tiedusteli, miksikäs se emännän käpy nyt käryää ja savu kiemurtaa korvista. Täräytin ohjeen hänen kouraansa, ja eipä aikaakaan, kun isäntä – joka ei siis harrasta neulomuksia missään mitoin – opetti emännälleen, kuinka ohjetta luetaan ja pitsihuivi neulotaan hartioista alkaen. Ellen olisi ollut niin innoissani, olisi voinut vähän vaikka nolottaakin…

Pillastuin onnistuneesta pitsineuleesta niin paljon, että muuanna sateisena perjantaina alkoi ikkunassa valuva pisararyöppy muistuttaa erehdyttävästi sateensinistä Roosa-huivia, joten sellainen oli saatava.

Siniroosa-huivi:

Malli: Ulla
Lanka: Kitten Mohair
Puikot: 5,0

Neule ei kestä lähempää tarkastelua, sillä tikkuni kävivät pahasti ristiin ohjeen kanssa: jostain syystä en saanut yhdelläkään puikolla kaikkia langankiertoja ja kavennuksia oikein, vaan reikiä syntyi kuin repeytyneeseen verkkoon. Malli onneksi antaa paljon anteeksi. Kaiken päälle neuloin Siniroosaa Narniassa eli uudella puolella, jossa isäntä rappasi seinää ja hioi laastia, joten osa sateensinerryksestä on ihan rehellistä rakennuspölyä. Kukin remontoi tavallaan:


Shedir-pipo:

Malli: http://www.knitty.com/issuefall04/knittyF04surp.pdf
Lanka: ruskea Nalle
Puikot: 3,0

Tiukan tikkunuotan, pikkupenteleitten ja hampaan- & neuleenpurun jälkeen sain myssyn kunnialla kokoon. Vähän turhan hölmäkkä siitä tuli, mutta on lenkkipipaksi aivan oiva. Langan sävyyn ja tekokuituiseen henkeenkin ehdin jo kyllästyä, mutta käytössä pipa on ollut oletustaan enemmän – ehkä juuri maanläheisen värinsä tähden.

Mökö-pipo velipojalle:

Malli: äidin vanha ET-lehti
Lanka: musta Isoveli ja Seitsemän veljeksen vihertävä Moniraita
Koukku: 8,0

Veli vaihtoi rastansa kaljuun ja tarvitsi kuupanlämppärin. Virkoin hänelle kekrinä pipan pään mukaan ja päättelin langat niin, että myssy on nurinkin päin oikein.

Kanervapaita:


Malli: omasta päästä, helmapitsi Suuri Käsityölehti 2/2006
Lanka: Novita Pop
Puikot: 6,0

Toisinaan löydän sisältäni hempeän punervan puolen, joka vaatii ilmituloa neuleen merkeissä. Niinpä Pop suorastaan poukkasi syliini Prismassa ja yllytti kutomaan itsensä kanervaksi. Palikkamallin puistelin omasta päästäni, ja mukailtuihin raglanhihoihin lunttasin vähän apua ikivanhasta Kauneimmat käsityöt-kirjasta. Pinkahtava värisävy on itselleni vähän kumma ja hämmentävä, ja mallikin vähän äitelä, joten neuleen käyttö voi rajoittua komeron seinien sisäpuolelle.

Adelheidin myssykkä:

Malli: http://adelheidin.vuodatus.net/blog/archive?m=09&y=2006
Lanka: Ohut Pirkka-lanka kaksinkertaisena
Puikot: 3,5

Tämä mainio myssykkä pyrki jo puikoille Kirin aikaan, mutta kavennusvaiheessa into lopahti, ja myssy odotteli viimeistelyään kotvasen. Ruskeat helmet sitovat pirtsakan värin muuhun garderobiini, ja myssy on ollut yllättävänkin tiiviissä käytössä. Kiitos Adelheidille kauniista ohjeesta!

Mokkapalakassi:

Ohje: konttineuleeseen mm. Ullassa ja Neulojan käsikirjassa
Lanka: Huopanen
Puikot: 10.0

Päätin omaksua kaksi tekniikkaa yhdellä työllä ja kokeilla ensi kertaa konttineuletta ja huovutusta. Tuloksena syntyi suussasulavan suloinen kassi, joka on kooltaan ehkä hivenen hintsu kaltaiseni muumimumman käyttöön, mutta muutoin oikein kouraansopiva. Kädensijoihin sovelsin Sophien silmämääräistä ohjetta. Jos jaksan, voisin surautella kassiin vielä vuoren jostain makeasta kankaasta!

Nyt päättelemistä ja pesua odottaa valaan valtava vellipussi eli "pikkupipa" Huopasesta.

Puikoilla taas kieppuu Mielityn viehättävä Kellokukka-huivi:


Olen aivan myyty mallille: se on kaunis ja konstailematon, ja loihtuituu puikoille ihan itsekseen. Kaino kiitos ja niiaus Mielitylle upeasta ohjeesta!

Nuotanveto alkakoon


Viritänpä minäkin neulenuottani verkkoon; katsotaan mitä malleja ja lankoja siihen tarttuu. Tervetuloa tutkailemaan antimia!


Olen harrastellut käsitöitä omiksi tarpeikseni kouluiästä saakka ja jäänyt kesäisin usein virkkuukoukkuun, talvisin taas neulehtinut pipoa, kaulaliinaa ja joulusukkaa. Viime kesänä koukutuin kuitenkin entistä lujemmin, ja pihalla päivittäin kissojen kanssa pasteeratessani silmukoita alkoi kehkeytyä vinhaa vautia. Naapurinrouva seurasi jännityksellä kesämyssyni nuotanvetoa: aluksi se oli valtava kuin valaanvatsa, sitten pikkuinen sintti ja lopulta perin passeli. Purin siis puneitani sitä mukaa kuin koukutin, mutta käsityöhelyssäni ei lopputulos olekaan tärkeintä, vaan itse ilahduttava prosessi! Viimeistelyä vihaan, ja usein puolitekoinen punos voi vartoilla perkaamista pidempään kuin varsinaista valmistumista.

Ohessa turkistakkiset nuotanvetäjäni Velho ja Louhi – niiden edesottamuksista voit lukea enemmälti täältä. Kissat tukevat emäntänsä harrastusta tutkimalla tarkoin langanlaatua ja kellistämällä pehmeimmät kerät.