tiistai 10. syyskuuta 2019

Pehmot piknikillä



Esikoisemme kohtasi viime kesänä kotieläinpihalla toteemieläimensä Sepon, jota hän syötteli tuntitolkulla voikukanlehdillä ja loi honkkelia siltaa sielusta sieluun. Kohtaaminen oli niin ikimuistoinen, että värkkäsin puntille 11-vuotislahjaksi strutsin.



Koska tunnen lapseni, askartelin myös nuoremmille pehmot, jotka pötkivät yhdessä piknikille. 



Malli: oma
Lanka: täysvillaisia, huopuvia jämälankoja
Puikot: 5,0



Pikkuneiti pipariinalle askartelin unisen pupun.



Pitkäkorvaa hoivailee veli vilitossun otus, jonka mallin hän itse minulle taannoin piirsi ja pyysi neulomaan.



Harmikseni hukkasin kaavion, joten rustailin olion muistinvaraisesti. Lonkeroista huolimatta hän ei kuulema ole mustekala. 



Strutsi odottelee kieli pitkällä virvoketta.



Ja täältä pesee!



Kuppostee! 


keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Pupuseni, nuppuseni sukkaset


Pikkuneiti Pipariina on haikeana katsellut, kuinka vetelen tikuilta sukan toisensa perään, eikä yksikään niistä päädy hänelle. Lopulta tyttöni kysyi, miksen koskaan neulo hänelle, että hänkin haluaisi vaaleanpunaiset sukat. Saamansa piti!



Malli: oma
Lanka: Joitain seiskaveikan tyyppejä, kenties Aapoa?
Puikot: 3,5



Tuumimme kuvioksi ensin lammasta, jonka tytär valitsi kotieläintilalla toteemieläimekseen, mutta päädyimme lopulta suloussyistä valkoisiin pupuihin.



Nämäkin sukat oli ihana suunnitella, ja vieläpä toiveesta maailman suloisimmalle meidän tytölle.



Jalkapohjaan neuloin jäniksenjälkiä, joten näillä onkin soma loikkia eskarisyksyä kohti! 


maanantai 19. elokuuta 2019

Tupatumput mummunmökillä



Hyväntahtoinen, sydämellinen anoppini täytti pyöreitä. Neuloin hänelle lahjaksi lapaset ja niihin siirtolapuutarhamökin, jota hän on pitänyt jo kolmisenkymmentä vuotta sydämensä kotina.



Malli: oma
Lanka: Seiskaveikka
Puikot: 3,5

 

Pihaa somistavat kukat, omenapuu ja kisailevat perhoset...



... ja peukku on tietenkin punainen leikkimökki, jonka mummu lapsenlapsilleen rakensi.

 

Juhlimme synttäreitä itseoikeutetusti smurffikylässä, kuten isäntä äitinsä kesähuvilaa nimittää.



Sankaritar oli tupatumpuista ylen hyyrällään.

 

Omena-aika alkaa olla jo käsillä!



lauantai 3. elokuuta 2019

Kuopion kaupunkisukat



 Kaupunkisukkasarjani jatkuu Kuopio-sukilla.



Malli: oma
Lanka: Gjestalin Janne, n. 90 g. kumpaakin väriä
Puikot: 3,0



Sukista voi bongata Näsinneulan esikuvan eli Puijon tornin, tuomiokirkon ja luonnontieteellisen museon...



...ja löytyypä töppösistä myös kaupungintalo ja tietenkin mualiman napa eli tori, kauppahalli, kaupunginteatteri...



... ja Minna Canthin talo eli Kanttila, Wanha Satama ja ravintolalaiva Ukko.


 
Nämäkin sukat on tarkoitukseni ohjeistaa myyntiin.



Hop hyppy!



Irti maasta!

torstai 1. elokuuta 2019

Kaulavat alpakat



Toteemieläimeni on alpakka. Tapasin hänet kotieläinpuistossa, ja lumoavasta seurasta haltioituneena suunnittelin pipon.



Ensimmäinen, vaaleanpunainen versio valahti pitkäksi kuin laamankaula, joten tummemmasta neuloin vaaksan verran lyhemmän - liian pitkän silti.



Malli: oma
Lanka: Swelogent Ullgarn
Puikot: 4,5



Pipossa myhäilee viisihenkinen alpakkaperhe - kuten meilläkin.



Pipomallia pitkästyttää.



Tapaamisiin taas ensi kesänä, oi ihanat alpakat!



Vielä kurkistus uimarannalle: kesän hiiluvissa helteissä pukkaa uutta kaupunkisukkaa!



sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Kerhovuosien kiitokset



Kaikki lapsemme ovat saaneet käydä vuorotellen, yksin ja yhdessä, kaupungin parhaassa kerhossa, joka on tarjonnut heille ripauksen taikaa, sadun lumoa ja Onnellisen lapsuuden hetkiä silloinkin, kun emme itse siihen pystyneet.



Nyt on kaikki on hyvin, ja kun kuopuskin jatkaa matkaansa eskariin, suljimme kerhoportin haikein mielin viimeisen kerran. Neuloin kerhotädeille kiitokseksi näistä seitsemästä vuodesta Tampere-pipot.



Malli: oma
Lanka: mustavalkoisissa Isoveli, ruskeanoranssissa Lina
Puikot: 4,5



Pipossa komeilevat kaupunkisukista tutut Näsinneula, nysse...



...Finlayson ja Tuomiokirkko.



Pipat rivissä aidalla.



sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Vironmarja



Pari vuotta sitten sain äidiltä synttärilahjaksi (Siiri Reimann & Aime Edasi:) Haapsalun shaalit. Pitsien aatelia -kirjan, joka on täynnä toinen toistaan viehkompia, luontoaiheisia pitsimalleja, kuten Kieloa, Kylmänkukkaa, Syreeninlehtiä, Madonsyömää lehteä, Onnenlehtiä, Tähkää ja Käpälää. Vuosi sitten lennähdimme Legolandiin, ja tarvitsin lentokoneeseen turvatarkastuksen läpäisevän leikkikalun. Niinpä poimin lankakoristani kirpeänpunaisen fingerling-vyyhdin ja loin bambupyöröpuikoille pitsihuivin matkaneuleeksi.



Malli: sovellettu kolmiohuiviksi Haapsalun shaalit -kirjasta
Lanka: jokin nimetön fingerling -vironvilla
Puikot: 5,0



Huivi unohtui talveksi UFO-koriin, josta sen ilmojen lämmetessä poimin. Suvi on pitsineulesesonkia! Yhdestä vyyhdistä riitti pitsiä juuri parahiksi viisivuotiaan harteille. 



Mallikerran nimi on Puolukanlehti, joten pitihän laitaan lopuksi nyppyjä marjoiksi nykertää.



Olen rahtusen ylpeä itsestäni; tämä on ensimmäinen itse sovellettu huivi - aiemmat olen aina neulonut suoraan& kursailematta mallista.



Maailmankirjat ovat sekaisin: puna-ailakki, tuo mittumaarin tyynynaluskukka, helottaa jo täysin terin, eikä kesä ole kehjennytkään vielä!