lauantai 25. marraskuuta 2017

Sukkakuumetta ja kollektiivirunoutta


Syksyllä tikuilleni tarttui ankara sukkakuume. Puikkoni kihisivät kirjoneuleelle ja uneksin kuvioista, joista silmu silmulta puhkeaisi sukka kuin soma kukka. Into oli piukemmassa kuin taito, joten ensimmäisestä harjoitelmasta tuli vähän tämännäköinen: 



Mall: osimoilleen oma, apuja Fair Islen neulemallit -kirjasta
Lanka: kasvivärjättyä sukkalankaa
Puikot: 3,5



Kuvio on kummassakin sukassa sama, värit vain vaihtelevat.



Resoria pyörittelin pikku palmikolle ja kantapäät tein puolipatentilla.



Kuin tilauksesta Muita Ihania kutsui mukaan neulomaan marrassukkia!
 

Malli: Muita ihania -blogin Marrassukat
Lanka: Nallea, Maijaa, nimettömiä sukkalankoja
Puikot: 3,0
 

Nämä ovat elämäni ensimmäiset KAL-sukat. Minä kans kun kaikki muutkin!





Mausteisissa väreissä on jo ripaus joulua.



Äitini täytti vuosia, ja kun veli vaimonsa kanssa tuli kylään, keksin huippuidean lahjaksi: kollektiiviruno kassissa!
 

Ensin jokainen meistä kirjoitti (tai kirjoitutti) lapulle sanan, joka muistutti äidistä/anopista/mummusta: koti, kiva, mustikkapiirakka... Laput hatutettiin, jokainen nosti sanan ja loihti lauseen sen lauseen.
 

Laittelimme tuumat uuteen uskoon ja kukin kirjoitti tai piirsi omansa lahjakassiin.


(Pahoittelen kehnoja kuvia kautta linjan. Sellaiset kuvat kuin marraskuu: hämärät ja suttuiset.)

Taas vaihtuu nuottani vuosi: huomenna täyttyy jo 11 vuotta bloginpitoa! Ja yhä silittelen keriä haltioituneena kuin ne olisivat täynnä onnea, jota minä saan purkaa puikoilleni silmukan kerrallaan. Meillä on käsillä lahja, totisesti!

maanantai 23. lokakuuta 2017

Pitkät pätkät puita, raitoja ja viiksekkäitä


Syksyn hyviksi sain kilkatella raitoja, kuonoja ja kärsäkkäitä rakkaan katraani ylle - edellisistä onkin jo kaksi vuotta. 



Aloitin esikoisen raitapaidasta.


Malli: oma
Lanka: Novitan isoveli
Puikot: 5,0


Vanha raitapaita on ollut kovin rakas ja kehuttu. Mitäpä häntä hyvää muuttamaan, tuumasin, ja annoin tikkujeni laulaa vaan.



Raitarivit on murrettu kahden rivin hammastuksella, ja niin ikään resori on hammastettu muutaman kerrroksen välein.



Ommm.



Perheemme myönteinen hyöteinen sai jälleen ötökkäpaidan.


Malli: oma
Langat: Novitan Isoveli
Puikot: 5,0


Hyönteiseen hain mallia Neulojan käsikirjasta (Stanfield & Griffits, Otava 2000), hämähäkkiin vanhasta muistista ja koppakuoriaiseen omasta päästä.



Kavennukset tein raglan-tekniikalla. Neuloin ylimpään raitaan selkäpuolelle pari pidennettyä kerrosta, jotta sain niskaan vähän lisäpituutta.



Hän on aina kuin lentoon lähdossä.
 

Kysyin kerran miksi hän räpyttelee käsiään juostessaan. "Voin joskus vaikka nousta ilmaan!"



Pikkuneiti pipariina rakastaa eläimiä, joten hänelle neulaisin tietenkin kissoja.


Malli: oma, pitsineule kirjasta 400 Knitting Stitches.
Lanka: Novitan Aapo (?)
Puikot: 4,0


Katinnaamaan hain vähän suuntaviiksiä internetistä.



Raglan-kavennusten väliin ja kaulukseen neuloin pientä palmikkoa.
 

"Tämä on maailman ihanin! Kiitos äiti kun neulelit minulle tämmöisen!"



Kaik yhes koos! 



Olen lutraillut lankoja liemissä aina tilaisuuden tullen, ja kasvivärjättyjä keriä on vierähtänyt kaksi kerrallaan varastoon.



Vasemmalla ylhäällä ovat aronianmarjalla värjätyt kerät, niiden alla kuivunutta kielonlehteä. Vaaleankeltainen kielon oikealla puolen on mesiangervonkukkaa, ja vaalenruskea etualalla lepänkäpyä. Punaiset kaiken keskellä ovat veriheltta- ja veriseitikkiä, ja keltaiset niiden oikealla puolen peltokanankaalia ja tuoretta nokkosta (nokkonen pitäisi kuivattaa harmahtavan sävyn varalta!). Ylhäällä kukan oikealla puolen on puna- ja keltasipulinkuorta, samettikukkaa ja koivunlehdenkeltaista.



Kerran vuosikymmenessä isäntä nikkaroi kissoillemme puun...



... mutta syväksi itkuksi ja ikäväksemme sillä on enää yksi käyttäjä.



Syyskuun lopussa meidän oli päästettävä 14-vuotias esikoiskissamme pois.



Hei hei venäjänsininen Velho-vaari! Nähdään unissa, ja heti rajan takana. Louhi siellä jo odottaa.

Onneksi meille jäi pikku tirlittan, joka tarjoaa kissamaista lohtua ja lumoa jokaiseen päivään. Neuloin hänelle kaveriksi kolme lelua.



Malli: hiiri kirjasta Kissansilmukat
Lanka: huopuvaa villalankaa
Puikot: 3,5




Olihan se soma niin kauan kuin se kesti, eli kaksi päivää. Sitten tärpstikkeli oli jo suolistanut - tai vanustanut - sen.





Väkersin myös sudenkorennon ja katkaravun, joka kätkettiin huolellisesti ennen kuin ehdin sen kuvata, mutta vähän tällainen se oli:



Kaikki kissamme: kaksi unikissaa uurnissa ja yksi elävä.



keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Lintunen nimeltä Haruni


Kesäisin pitsipuikkojani alkaa kutittaa, ja tänäkin suvena tikuilta lehahti välityönä ihana kolmiohuivi.



Malli: Haruni
Lanka: Dale Alpakka
Puikot: 5,0



Huivi kuoriutui myttyrältä juuri parahiksi pihlajanmarja-aikaan.



En tainnut pingottaa laitaa aivan oikein, mutta muuten mieli lepää näissä siivissä.



Lentoon lähdössä!

perjantai 25. elokuuta 2017

Perhosia ja perheenlisäystä

Kesä meni keikkuen, ja tikkuni vuoroin leikkivät ja linkuttivat.



Eräänä anivarhaisena maaliskuun aamuna havahduin kirjoneulekuvioon, jota aloin heti haltioissani pauloa puikoille. Väkersin kieli poskessa perhosia puoli päivää koko takakappaleen leveydeltä, kunnes aivan yllättäen vajosin äkkisyvään ikäkriisiin. Ei keski-ikäinen rouvashenkilö voi enää tälläista kudinta päälleen vetää - tai kyllä joku muu, mutten minä! Minä, joka olen teini-iästä tyttäreni syntymään saakka potenut ankaraa pinkkiallergiaa ja sulaa vaaleanpunaista kauhua!



Halavattu! Hampaani kirskuivat kilpaa silmukoiden kanssa, kun purin ikäkriisin alkutekijöihinsä ja vaihdoin sävyt sovinnaisempiin, kuvion suruvaippaan, ja aloitin alusta.



Se kannatti. Nuttu valmistui jo kesäkuussa ja ikäkriisikin unohtui.



Malli: Suuri Käsityö 4/2005
Lanka: Bommix Bamboo
Puikot: 3,5
 

Olen neulonut tämänkin nutun aimmin entisessä elämässäni, kuten monet lempineuleeni. Silloin kirjoneule noudatteli ohjetta, nyt se oli omasta hatusta vetäisty.
 

Vetäisin hatusta muutakin, lierimyssyn nääs. 



Malli: yhdistelty käsivaralla vähän sieltä sun täältä
Kangas: pellavatakin jämiä



 Sieni päässä alla auringon.



Isännän serkkupoika täytti pyöreitä, ja neulaisin hänelle sukat tuttuun tapaan.



Malli: oma
Lanka: kasvivärjättyä sukkalankaa
Puikot: 3,5



Sävyissä lienee lepänkäpyä, mesiangervoa, seitikkisoppaa, marja-aroniaa, nokkosta, koivua ja haavankuorta.



Äideillemme napersin äitienpäiväksi ruususia.



Malli: osimoilleen oma (ja sen kyllä huomaa)
Kankaat: tilkkuvakan pohjalta



Riemumiellä voin kertoa, että meitä on taas seitsemän! Haimme pikkuneitin tenkkapoon kotiin heinäkuun puolivälissä.



Futuristinen kärhö sai kyytiä painikaverin puutteessa - vaarimme on veltoimmillaankin ihan liian järeä vastus tillikalle.



 Vaarintyyny alpakkalangasta on jo valmiina, mutta vielä viruttamatta ja virittämättä.