Puolivuotiskorttini kudonta-asemalle vanhentui viime viikolla, joten loukutin loimia ihan liekeissä koko toimettoman/loimettoman talven edestä, ja kudoin ympäripyöreitä päiviä & pitkiä pätkiä mattoja. Vanhoista lakanoista syntyi ensin leskenlehto:
Loimi: 80 cm leveä ruusukas, pituutta 2,4 m.
Kuteet: vanhoja lakanoita n. 4,5 kg
Kuvio lienee oikealta nimeltään orvokki, mutta keväisen keltaisena pinta muistuttaa leskenlehdokkoa.
Reunat käänsin nätisti.
Työväenjuhlan kunniaksi tekaisin jämäkuteista vielä proletariaattimaton, joka sai nimensä työmiehen sinihaalareista leikatuista enstex-kuteista:
Loimi: 1,0 m levyinen peruspalttina, pituutta 2,6 m.
Kuteet: trikoon ja enstexin jämiä n. 6 kg
Matonkudonta osoittautui tehokkaaksi ruumiilliseksi työksi ja kangaspuut varsinaisiksi lihaskuntolaitteeksi! Pohje-, reisi-, pakara-, selkä- ja hauislihakseni poreilivat päivätolkulla maitohapoilla luskutuksen jäljiltä.
4 kommenttia:
Mattojen kutominen kuulostaa niin terapeuttiselta hommalta. En ole ikuisuuksiin sitä harrastanut. Tykkäsin, että olet saanut kauniita mattoja aikaiseksi.
Kelpoa kierrätystä ja kaunista jälkeä! Kelpaa siinä kissankin intiimihygieeniaansa hoitaa :) (Mainio kuva, toi hymyn huulilleni)
Oi miten kauniita mattoja!
Nättejä, varsinkin tuosta leskenlehtikuviosta tykkään ja kierrätysmatskujen käytöstä sydän sykähtää :).
Lähetä kommentti