sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

Serkunlahjat

Kauan ja hartaasti odotettu serkkutyttö syntyi ja sai tervetuliaislahjana itsetehtyjä eläimiä: hiiren, perhosen ja leppäkertun.


Purin poikalapsen kanssa kertynyttä essumekkopatoumaani jo pääsiäisenä, jolloin ompelin pikkuruisen (n. 62 cm) kevätperhosen.


Malli: SK 5/2004
Tarvikkeet: kirppiskankaita ja Miraakkelin poistopitsiä


Käly toivoi salaa haalareita, joten liirasin serkuksille samikset.


Malli: sovellettu jostain SK:n potkupuvusta
Kangas: Nanson joustofroteeta


Pikkupuntti poseeraa serkun housuissa (n. 74 cm), sillä alun kasvupyrähdyksen suuruudenhullaannuttamana ompelin hänelle hulppeat (n. 92 cm) murkkupöksyt, jotka lienevät passelit ehkä ensi kesänä.


Soljetkin lisäävät haalareiden käyttöikää.

9 kommenttia:

Tanja kirjoitti...

Sinä olet kyllä taitava ompelija! Ja poikasi on kyllä syötävän suloinen :-)

Niinu kirjoitti...

Hitsi, kellarin siivouksen tohinassa löysin oman 70-luvun hellemekon joka on juuri tuota samaa kangasta kuin Perhos-essumekossa mutta sinisenä!
Voiko olla?!
Ei vaan ollut täyttä puuvillaa joten nyt harkitsen että teenkö vai en...

AnniP kirjoitti...

Haalarit ovat hurjan herkullisia!

Matleena kirjoitti...

Oi kun siellä on ommeltu taas suloisia! Ja nuo ötökät ovat se piste I:n päällä! :)

Josi kirjoitti...

Ihanuuksia saa serkkulikka :) Onnea myös enolle, tädille ja puntille uudesta leikkikaverista!

Sannu kirjoitti...

Mistä olet löytänyt Nanson joustofroteeta? Vai onko vanhoja löytöjä. Joustofroteet tuntuvat olevan kivenalla, jos et muutamasta nettikaupasta tilaa...

Tess kirjoitti...

Ihania ompeluksia :)

Maaru kirjoitti...

Kiitos taas kaikille kehuista ja kommenteista!

Niinu, Ihan varmasti voi olla samaa kuosia; kangas löytyi kirpparilta, ja lienee sitä ennen marinoitunut komeron pohjalla jokusen vuosikymmenen. En tiedä, onko se 100 % puuvillaa, mutta tuntuma ainakin on puuvillainen, joten otin riskin.

Sannu, Joustofrotee on pakanpää Triteksistä täältä Tampereelta. He saavat toisinaan joustofroteeta, mutta myyvät yleensä eioota.

anpali kirjoitti...

Heh, ymmärrän essumekkopatouman kolmen pojan äitinä ;-), vaikka olishan noita kummityttöjä, joille ommella...

Kivat haalarit!