Samanlaisella kapineella olen polkenut teininä (painin)jalkaa ja karautellut ärräpäitä, kun lanka syrttääntyi ja neulat pimahtelivat poikki kuin pinnat. Silti sain kummasti muunnettua 120-kiloisen maajussin jameksista napakat, leveälahkeiset lempifarkut ja hölmäkästä hippimekosta tyköistuvan. "Vihreän paholaisen" arvaamaton arvo on seljennyt minulle vasta myöhemmin, kun kaikki muu tässä kertakäyttökulttuurissa leviää käsiin kuin entisen Ellin essu - mutta Husqy jaksaa vaan, louskuttaa kodikkaasti ja parsii maailmaa kokoon. Sen tikkausjälkikin on yhä moitteeton:
Husqylla onkin sitten haukattu tilkkua jos toista:
Malli: oma
Kangas: lakananpala ja kangasvärejä, vaahteranlehtiä ja keräkaali
Kaalinpään kanssa painiessani ajattelin lämmöllä veljeäni, joka on ryhtynyt oikein tosimielessä harrastamaan kasvissyöntiä, ja nyssäkkä taitaakin matkata kauppakassiksi hänelle.
Sattuneesta syystä (josta lisää myöhemmin) sammakot ovat pureskelleet minua viime aikoina kipeästi sormenpäistä, ja ne leiskauttivat neulosvillapöksyihinkin, jotka ompelin parin kirppisvillapaidan hihasta:
Malli: Kestovaippainfon merinovillaneuloksesta ommeltu vaippakuori
Kangas: pari palaa 100 % villapaitoja, vihreää villalankaa kirjailuun
Lahkeet ovat yksinkertaista ja haarakiila kaksinkertaista neulosta. Jos malli toimii, hurautan toiset paksummat pöksyt.
Taannoin anoppi lahjoitti minulle kätköistään tilkkusäkin, josta löytynyt pala vanhaa villakangashametta halaji kissaksi:
Malli: SK 3/2004
Kangas: villakangastilkku ja huopunutta neulosta, villalankaa kaulaliinaan ja kirjailuun
Tahtoo sylkkiin!
12 kommenttia:
kauppakassit on hienoja! niitä ei voi olla liikaa.
ja kisu on suloinen!
Meillä on samanlainen kone! Isäni muistaa, kuinka mummi osti sen joskus 60-luvun alussa. Tosin enää se ei kauhean hyvin toimi. Kissa on ihana!
Voi toi kaalinpää on upea. Saatan imarrella ja kopioida joskus.
Kisu näyttää kovasti halikelpoiselta.
Eikä näistä nykyisistä muovirimpuloista voi puhua samana päivänäkään kuin noista rautamötikkä-ompelukoneista.
Huippuhieno kissa, koneesta puhumattakaan...
Tosi tyylikkään näköinen ompelukone! Ja ne kassit ja kissat ja... ne ovat aivan ihania!
Hei mullakin on tuollainen kone! Se on mummun peruja, joka aikanaan lainasi koneen minulle eikä huolinut sitä enää takaisin. Hyvin toimii, vaikka mitään hienouksia ei olekaan. En osaisi mitään hienoutta kyllä käyttääkään, että parempi näin ;o)
Hyvät jussit!
Haa, minunkin äidillä on tuollainen kone. Olen kantannut sillä jopa mattoja, hyvä kone siis.
Hän on sitten ihailtavan ahkera :)
Tuota kaalilla painamista pitää kokeilla joskus. Näytti kassi niin hyvältä. Lisäksi ihastuin tuohon kissiin valtavasti. Kangas on kuin luotu sitä varten.
oi oi, ihanaisia juttuja hurjan paljon! Tuo ompelukone on ihan huippu!
oijoi! Juuri tuollaisella koneella minäkin olen ensimmäiset saumani suristellut kotikotona. Kone painaa ehkä tonnin mutta siinä vissiin piileekin sen jaksamisen salaisuus, ei väsy vaikka ajat kuluvat :)
Tuo kissulainen on ihana! Mulla olis samanlaista kangasta kaapissa.. jostain jos vain saisin käsiini tuon lehden mistä kaavat olet ottanut.. Pitää alkaa metsästää.
Äidillä on samanlainen ompelukone ja on kyllä paras kaikista, mitä on ollut!
Ihania nuo kissa-kuvatukset. Saa koiraihmisenkin hymähtelemään:)
Lähetä kommentti