maanantai 28. tammikuuta 2008

Ketunhännänvetoa

Neulominen on viime aikoina tuntunut tappiselta ketunhännänvedolta; tikut eivät ole oikein napeksineet ja langatkin ovat näytelleet hampaitaan, haranneet vastaan. Sain silti kutistua kokoon joululahjasta Revontulen:


Malli: Annen oiva ohje Ullassa
Lanka: virolainen liukuvärjätty villa, n. 200 g.
Puikot: 5,0


Kesken matkaa alkoi laiskottaa, joten päätin liinan yhtä mallikertaa vähempänä kuin ohjeessa. Kelpo kaulanlämmitin siitä silti tuli.


Olen viimeiset seitsemän vuotta sitonut itselleni päivä- ja muistikirjat, ja vaikka puuhassa tarvitaan lankaa ja neulaa vain niteen sitomiseen, niin kädentöitähän tämäkin edustaa:


Käytän kansiin yleensä vanhoja lehtiä tai taidekirjoja (kuten tässä).


Kyllä tätä taas kelpaa tuumilla täyttää!

14 kommenttia:

Salla H kirjoitti...

Onpa taidokas kirja! Minä olen joskus kanssa kokeillut, mutta ei se ollut läheskään noin upea. Ja nätti revontulihuivikin!

Sigrid kirjoitti...

Voi miten majesteetillinen ilmestys ensimmäisessä kuvassa!

ujosiili kirjoitti...

Vau kirjaa ja vau huivia. Ja erikoisen vau ensimmäistä kuvaa, poseeraus oli upea!

Vilma kirjoitti...

Huivi on kuin tehty viitaksi Hänen Kuninkaalliselle korkeudelleen tuossa ekassa kuvassa. :) Tosi kauniit värit huivissa, ja kirjan kannetkin on upeat.

Kanerva kirjoitti...

Upea huivi ja kaunis kirja! Kirjansitominen olisi kyllä sellainen taito, jonka mieluusti oppisin.

muoriska kirjoitti...

Upea kissa ja huivikuva.. tuossa olisi jo kortin ainesta :)

joko kirjoitti...

upea tuo kirja! tykkään kovasti myös tuosta raitavillatakista, siinä on kauniit värit.

katinkontti kirjoitti...

Kauniita ovat molemmat. Mie olen kanssa aina haaveillut että joskus opettelisi tuon kirjansitomisen. Kaikki muisti/päiväkirjat tuppaavat vaan unohtumaan parin sivun täyttämisen jälkeen.

Taija kirjoitti...

Kaunis huivi ja hieno kirja.

Mistä ostat kirjansidontaliimaa? Mulla on parin vuoden takaa kurssilta kaikkea muuta olemassa, mutta liimaa ei ja sitähän tarvitaan.

violet kirjoitti...

Hui kauhia miten upea kissa eka kuvassa! Kuten joku sanoikin, kuin viitta hänellä siinä....

Maaru kirjoitti...

Herra Siniverinen kiittää kehuista - vienosti villanrasvainen viitta on sille ylen mieleinen. :)

Taija, Ostan liiman vajaan kilon tankeissa Prismasta. :) Olen aina käyttänyt Erikeeperiä, ja kirjat pysyvät somasti koossa sillä. Paperit ja pahvit hain aikoinani Helsingistä, mutta kluuttia, harsoa ja muita tykötarpeita saa onneksi täältä Tampereeltakin Museoiden hankintakeskuksesta. Ystävä piti meille aikoinaan kirjansidonnan peruskurssin, ja kun taidon kerran oppii, sitä on helppo pitää yllä. Joten mars kansalaisopiston kurssille, jos kirjansidonta kiehtoilee!

Stella kirjoitti...

Kyllä on upea tuo kissahuivikuva! Huivissa on kaunis kuvio ja värit ;) Ja kyllä kelpaa täyttää tuumauksilla tuota kirjaa :) Mukavia tuumauksia ja hyvää ystävänpäivän iltaa!

helmineiti kirjoitti...

Upea huivi. Kiitos kivasta etanapipan ohjeesta :) Olen taiteillut sillä tähän mennessä kaksi hiippaa ja tulossa on luultavasti lisää.

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Upeat värit huivissa. Ja aivan mahtava kuva missä kissa kietoutunut viittaan! Riikka