Minne aurinko ei paista

Vaikka minä ja mieheni olemme melko heppoista tekoa, on poikamme jo nyt Aimo Suurmies. Neljän kuukauden iässä hän painaa jo hulppeat yhdeksän kiloa, ja medium-kokoiset vaipat nitisevät liitoksissaan. Niinpä urakoin männäviikolla liudan L-kokoisia kestovaippoja.


Malli: hyväksi havaittu SK 1/2008
Tarvikkeet: vanhoja pyyhkeitä, flanellia, joustofroteeta, tarra- ja kuminauhaa, tilkkuja


Tällä kertaa maltoin vähän somistella takalistoja.


Isännän mielestä tämä kestovaippamalli hakkaa mennen tullen ostoversiot - joista meillä tosin on niukalti kokemusta. Olemme vaipattaneet kloppimme lähinnä sideharsoilla, nauhavaipoilla ja itsetehdyillä kestovaipoilla & villapöksyillä.


Flanelli tuntuu kosteanakin kuivalta vauvanpeppua vasten, joten se on mainiota kuivaliinamateriaalia. Ompelin vaippojen etupuolelle ylimääräistä fyllinkiä vanhasta joustofroteelakanasta, sillä poikasemme lorottelee jo kuin aikamies, eikä pelkkä lisäimu taskussa pitkälle piisaa. Kapalon päälipuolena käytän pyyhekangasta, sillä kosteussulkukerroksena villapöksyt ovat ylivedot. Ja pitihän sellaiset uusille vaipoille neulaista:


Malli: Ullan ihanat villapöpät
Lanka: virolainen hahtuva kaksinkertaisena
Puikot: 7,0

Joutillaalla jottaen ruukasi mummoni sanoa, ja osui napin (tai potun) kantaan, kun painelin sormiväreillä joululeimoja voimapaperiin. Näiden pehmeiden pakettien myötä toivotan kaikille jouluiloa ja vilinää, vilskettä, helinää, helskettä pikku tikkujen!

Teetä ja munkkia

Rakensin jälleen pehmeistä pölleistä ja hahtuvaisista lankuista teetuvan.


Malli: oma
Lanka: virolainen hahtuva kaksinkertaisena, vähän villalankaa koristeluun
Puikot: 6,0
Huovutus: 40-asteisessa kirjopesussa


Teetupa pääsi pannun kanssa 60-vuotiaalle merkki(päivä)miehelle.


Ruukaan hukkailla hiusreksuja kuin sukkia, joten neuloin taas itselleni donitsin eli tukkamunkin:


Malli: 9-silmukan tuubinauha eli i-cord
Lanka: Novitan Bambu
Puikot: 3,5

Alma nakkaa namusia

Äiskällä läksi taas pulkka tumpusta liiraamaan, ja tein poikasellemme joulukalenterin. Saanen esitellä Alman:


Malli: idea lainattu Pirkanmaan Kotityöltä ja nuken kaavat muokattu 50-luvun mollamaijasta (SK 8/2003)
Tarvikkeet: lakanakangasta ja vanua, kangasvärejä, lankaa hiuksiin, tumppuihin ja töppösiin, joululiinoja mekkoon ja taskuihin


Alma on pitkä (100 cm) ja laiha likka lappilainen - ainakin jos vertaa pikku-patuumme (3,5 kk, 65 cm ja 8,7 kg).


Tonttutytön mekossa on taskuja joulunalun joka päivälle, ja niistä Alma nakkaa pähkinää ja piparia, hedelmiä ja mellejä pikku tontun hyppysiin. Ja ettei Alman varpaita palele, neuloin hänellemyös tumput ja töppöset.


Alman kanssa on jänskä odottaa ihka ensimmäistä joulua.

Jälkikuvia suvesta

Vielä kesän viimeisiä heijastuksia:


Malli: oma ja luonnon
Tarvikkeet: lakanakangasta n. metri, kangasvärejä


Leimasin jo kesällä äidin synttäriliinaan pihlajan siluetteja, ja pyhä puu pääsi myös isän synttärisäkkiin. Anoppi sai kassillisen vaahteranlehtiä.

Onnea ja ankeutta

Tikkuni työhelevät jo tihverästi tonttujen komennossa, joten lahjapajasta ei ole paljoa raportoitavaa. Jotain kuitenkin.

Taannoinen pyrymyräkkä yllytti neulomaan vaunusuojan, mutta kussa se ehti valmiiksi, oli maa jo märännyt ja lumi visvonut pois.


Malli: aaltoneule mm. Neulojan käsikirjassa
Lanka: virolainen hahtuva kaksinkertaisena
Puikot: 6,0

Vuosi vuodelta ilmastonmuutos alakulottaa enemmän, kun pienen ihmisen ekoteot (kierrätys, kulutuksen karsiminen, kasvissyönti, autoilun vähentäminen) on jo täytetty, mutta niillä ei tunnu olevan osaa eikä arpaa mullistukseen. Ja tulihan tässä langettua eto ympäristörikokseen, kun saimme rakkaan poikasemme.

Ystäväni Niiskuneidin nykerrykset -blogista muisti pientä rikollistamme näin herkällä ja hienostuneella ristipistotyöllä:


Miten pieniä, sävyisiä pistoja ja lukuisia tunteja siihen on uhrattu. Kiitos Niiskuneiti!

Ja niiaus myös Marjalle taannoisesta tunnustuksesta! Sekin lämmittää mieltä, vaikka en nyt ojennakaan sitä ajanpuutteen tähden eteenpäin.

Tikkunuottani täytti marraskuun lopussa kaksi kokonaista vuotta. Hyvää onnea minä!

Pikkumiehen herraskaisempi slipoveri

Tärppäsin jälleen kirppumarkkinoilta lankaa, joka alkoi punoutua päässäni palmikoiksi. Kas tällaisiksi:


Puuvilla-pellavalanka oli kuitenkin väärä valinta mallikertaan, sillä letikko hukkui pullaviin tupsuihin. Pienellä punkamisella vasuistani löytyi tasavampaa lankaa juuri parahiksi lastenneuleeseen, ja niin syntyi pikkumiehen herraskaisempi slipoveri.


Malli: oma, palmikot mm. Neulojan käsikirjassa (Otava, 2000)
Lanka: pari vyyhtiä puuvillalankaa(yht. 200 g.?) , huolitteluun Novitan Tennesseetä kaksinkertaisena
Puikot: 7,0
Virkkuukoukku: 5,0


Palmikkoteema toistuu samanlaisena etu- ja takapuolella, mutta niskassa havisee kaula-aukon tilalla lehti.


Virkkasin laitoihin pari kerrosta kiinteitä silmukoita ja lallattelin, sillä olen tolkuttoman tohkeissani neuleesta. Slipoverista tuli suorastaan luokattoman suloinen, melkein yhtä soma kuin kantajastaan!


Räpöstelin halvaksi henkivakuutukseksi pari heijastinta...


... ja pikkujoululahjaksikin pari.

Malli: oma
Tarvikkeet: leveää heijastinauhaa, huovutettua hahtuva- tai villalevyä, paljetteja, lankaa

Poikasen villahousut tuppaavat huopumaan uutterassa käytössä ja kintsahtavat enemmän pituus- kuin leveyssuunnassa. Niinpä neuloin muuten sopiviin pöksyihin lisää resoria, ettei pissanpaisumus nousisi vyötäisille asti.


Melskasin minäkin kässymessuilla, ja haaviin tarttuivat nämä aliset ihanuudet.

Paitapäivää

Poikasemme painoi äidin pienoisella avustuksella ihanalle isilleen ensimmäiseksi isänpäivälahjaksi t-paidan.


Kangas: rapsakka metri Nanson trikoota, mustaa kangasväriä
Malli: perusteeppari Joka tyypin kaavakirjasta


Paidassa kajastavat jalanjäljet, jotka poikanen on jo tassutellut sydäntemme yli, vaikkei taida vielä aikoihin omin voimin astua.


Isänpäivä oli myös äidinpäivä: hurjastelin itselleni haaremipaidan.


Kangas: niin ikään Nanson trikoota 1,5 m.
Malli: haaremipaita Joka tyypin kaavakirjasta


Pahoittelen kelmeitä kuvia. Syys on jälleen samea kuin leväisen veden sisässä ja valo päivisinkin vajaata. Kirkasvalolyhdylle on totisesti näinä hämärinä käyttöä.


Jonain pimeänä iltana pörräsin itselleni lenkkipipoksi karhuherran pääastian kaksosen:


Malli: oma
Kangas: liru Nanson trikoota (oho!)


Käly kantoi lahden takaa minulle vironvillaa, ja kiekko hahtuvaa pääsi jälleen pöpäksi.



Malli: Ullan villapöpät
Lanka: virolainen hahtuva kaksinkertaisena, n. 75 g.
Puikot: 7,0

Kiitos vielä Tiinalle tunnustuksesta! Olen kovin otettu siitä, vaikken laitakaan nyt hyvää kiertämään. Tätä nykyä en ehdi kaivella muiden virtuaalisia lankakoppia/kangasvasuja lainkaan siinä määrin kuin tahtoisin, sillä lapsettumisen myötä ajanhallinta on muuttanut ajanhallitsemattomuudeksi.

Kasteltuja

Poikasemme merkittiin viime pyhänä elon-, talon- ja kirkonkirjoihin ikiomalla nimellään. Ompelin hänelle kastehaalarin luonnonvärisestä pellavasta.


Malli: Kirjasta Ompele tenavien tamineet 0-4-vuotiaille (Gummerus 1992)
Kangas: 100 % pellavaa n. puoli metriä


Merkkasin lappuun sukupuun uutukaisen lehden.


Vanhakantaiseen tapaan itse seremonia suoritettiin haalarissa, ja vasta kasteen jälkeen sylikummit pukivat varsinaisen kastemekon poikasen päälle. Senkin tein itse pellavasta.


Malli: muokattu SK 10/2004-mallista
Kangas: 100 % pellavaa n. 1,1 m


Lehti puhkesi myös sen rinnukseen.


Ompelukoneeni (ne molemmat) ovat käyneet niin kuumina, että wiksu wanha wekotin sanoi jo *snap kräkl poks* ja sopimuksen irti. Toivottavasti isäntä herättelee sen vielä meisselillään henkiin.

Äitini suosiollisella lapsenlikkailuavustuksella tehtailin kasteasun lisäksi kokonaisen vaippaköörin s-koosta uloskasvaneelle pepulle.


Malli: SK 1/2008, koko M
Kankaat: kirppispyyhkeitä ja -flanellia, pätkä PUL- ja bambukangasta, tarranauhaa ja kuminauhoja

Tällä kertaa värkkäsin pari all-in-one-vaippaa, joiden kuori on PUL-kangasta - mutta yhden käyttökerran vankalla kokemuksella väitän, ettei ole villapöksyn voittanutta. PUL-kuoren liitingeistä mehut tahtovat valskata, kun taas villa sitoo pissan tehokkaasti sisäänsä.

Apen tassuja paleli. Leipaisin hänelle lapaset parin imetyskerran aikana.


Malli: oma perusrasa
Lanka: Seiskapeikko kaksinkertaisena
Puikot: 6,0

Ja pari vyyhtiäkin olen ehtinyt kastaa väriin. Vasemmalla seitikin jälkiliemi ja oikealla porkkanannaatti, josta irtosi ällistyksekseni vihervää:


Loppukevennyksenä pirteä peiponpoikasemme ja poseerauksen ratkiriemu.

Toisintoja

Kottaraisenpoika latkii niin ahnaasti linnunmaitoaan, että ensimmäiset vauvatamineet ovat jo käyneet kinttanoiksi. Kasvinutun malli on niin mainio, että tekaisin toisinnon teemasta, niin ikään kasvivärjätyistä langoista:


Malli: kirjasta Neulon vauvalle (Otava 1984)
Lanka: Novitan ikivanhaa, kasvivärjättyä Kimmo-lankaa
Puikot: 5,0


Väreistä vaalein on peltoakankaalia, sen yllä kuivunut kielonlehti, krappijuuri, koiranputki, lupiini ja koivu.


Pikkusieva panpumyssy alkaa näillä säillä paitsi paleltaa, myös kiristää, joten neuloin nutun pariksi alpakannahkalakin vanhalla, verrattomalla mallilla.


Malli: mm. SK Parhaat neuleet, syksy 2006
Lanka: La Alpaca kaksinkertaisena, 100 g.
Puikot: 3,5


Kaahasin kokoon flanellista ja nelinkertaisesta sideharsosta nipun linnunmaitoliinoja eli rintasuojia: