sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Kutinoita

Kotimme suurmullistuksen jälkeen olemme pikku hiljaa uusineet sisustusta ja olohuone alkoi kaivata arvoistaan mattoa. Kun sellaista ei mattokaupoista löytynyt, päätin että itsehän sitä pitää ottaa sukkula kauniiseen käteen ja sujutella, ja tällä viikolla sitten soittelin kangaspuita niin että roiki. Syntyi salmiakkisuklaamatto:


Kerta oli ensimmäinen eläissäni, ja lopputulos löi aloittelijan ällikällä niin että paukahti! Huimuuksissani haukkasin heti aimo palan suklaalevyä ja valitsin leveimmän mahdollisen eli 180-senttisen loimen. Tuttuni alkoivat turista ja pikkuisen pelotella, että meinaatkos saada jäljestä tasaista ja reunatkin suoraan, mutta käsityöohjaaja tyynnytteli, että teet vain kuten käsketään, niin hieno siitä tulee. Ja tuli paljon enemmän: täydellinen! Laidat ovat suorat kuin suklaalevyssä ja Maarunkone on käynyt tasaisesti, pursottanut joka lohkon virheettä.


Kuteita etsin pitkään ja hartaasti, jotta löysin juuri sopusävyisää, suklaaseen (eikä oranssiin) taittavaa ruskeaa. Lopulta ne löytyivät Lappajärven värjäämöstä, jonka kuteita Parkanon kehräämö toimitti kudinpaikkaani varsin sopuhintaan.

Kissa arveli taas itseään malliksi, ja hän totta tosiaan sopii sisustukseen - vai olisiko sisustus sitten kuitenkin valittu sävy sävyyn karvaisten sohvatyynyjen kanssa? Kotimme värimaailma on ihmeesti alkanut taittaa ruskeanmustaan ja siniharmaaseen...


Kutimakärpänen puraisi lujasti, ja alan jo nähdä kaikkialla lankaa ja lointa; hiuksista saisi hennon kaitaliinan, juuttinarusta eteisenmaton ja muovipusseista verannan alusen. Joten kaino toive tutuille ja kylännaisille; jos olette heittämässä pois vanhoja lakanoita, lumppuja, verhoja, pyyhkeitä tai vaikkapa kahvipaketteja, niin älkää heittäkö, vaan viskatkaa ne minulle! Värilläkään ei ole väliä, sillä puuvillaa voi värjätä sävy sävyyn sielun, sisustuksen tai kissojen kanssa.

16 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Siis ensimmäinen matto?! Mikä taidonnäyte, upea matto!

Jaana kirjoitti...

Upea! Onnea uudelle matolle! Väritkin viimesen päälle hienot. Tuo reunan suoruus ja muut varoitukset taitavat kuulua "matonkutomislegendoihin", sillä mummonikin niistä aina minua varoittelee ja ihan suorat reunat on aina tulleet:)

Mysia kirjoitti...

Kylläpä on kaunis matto. :)

Salla H kirjoitti...

Hieno matto!

Asut ilmeisesti tampereella? Missä täällä pystyy kutomaan, eritoten noin leveitä mattoja?

Jenny kirjoitti...

Todella upeaa jälkeä!

Matroskin kirjoitti...

Mielettömän upea matto! Hieno yhdistelmä perinteistä ja modernia. Se kaupan matto olisi kuitenkin tehty jossain kaukoidän hikipajassa, nyt sait reilun kaupan maton! Ja työllistit suomalaista :).

Maaru kirjoitti...

Reilun kaupan periaatteet ja kotimaisen työvoiman suosiminen eivät suinkaan painaneet listalla vähäisimpänä, kun tuumimme, jotta ostaako hikirätti halpalasta vai tolskatako itse tolkku matto.

Salla H, Tampereella voi käydä kutimella ainakin Verkarannan, Tesoman ja Hervannan käsityökeskuksissa. Verkarannassa levein musta loimi (jota itse etsin) oli 140 cm, ja Tesomalta en ehtinyt kysyäkään, kun Herwoodista löytyi noin leveä loimi ja kaupan päälle vielä perin palvelualtis ja kannustava ohjaaja. Suosittelen!

Ja kiitosta vaan kaikille kannustimista!

Stella kirjoitti...

Kaunis matto, joka sopii sisustukseen upeasti! Olet synnynnäinen matonkutoja ;) Ja näyttää tuo kissakin tuossa matolla kölliessään suloiselta =)

Markka kirjoitti...

Wau! En oo ikinä kangaspuihin päin hönkäissytkään, mutta voisin kuvitella että ekaksi matoksi tuo on aika täydellinen suoritus.

(Ihana kissa, miau!)

Mäkin tahdon kutomishommiin!

Kate kirjoitti...

Oi miten upea matto. Onnittelut!

Jenni kirjoitti...

Sehän on upea! Tässä alkoi itselläkin sormet syyhyämään kutomiskurssille. Meilläkin kaivattaisiin ainakin eteiseen uusia mattoja. Minkä verran materiaalit tuon kokoseen mattoon tuli maksamaan, noin suunnilleen?

Maaru kirjoitti...

Ostin kumpaakin väriä 5 kg, eli yhteensä 10 kg kudetta, sillä neliölle trikookudetta suositellaan varattavaksi 2-2,2 kg. Musta meni kaikki, tosin kudoin sillä maton molemmat päät, ja ruskeaa jäi hyvä kilo. Maton pituus on 232 cm (+ 12 cm päärmettä maton päissä). Kuteesta maksoin 7 erkkiä kilo; halvemmallakin kai ainakin kakkoslaatua saa, mutta oma kuteeni oli ihan priimaa. Noin leveän loimen hinta oli 17,20 erkkiä metri, eli maton materiaalimaksut olivat vajaan 120 euroa (+ kudinpuiden päivävuokra vielä siihen päälle). Ei siis järin maltainen hinta noin nasakasta matosta.

Minua on vaivannut pienoinen poppana-allergia, mutta kutimista paljastui nyt ihan toinen loimi, kun pääsin näkemään toinen toistaan lumoavampia valoryijyjä, shaaleja, tabletteja ja liinoja. Kun ehtisi kaikkea kokemaan! Puolen vuoden kausikortin sentään ostin, eli kyllä tässä häätyy vielä kutimelle käydä...

Anne, Viisikon mamma kirjoitti...

Hieno matto !
Kutomiseen(kin) jää äkkiä loukkuun.

Meitin Viisikon blogissa on meneillään semmonen ihan leikkimielinen kilpailu, johon voi osallistua kaikki lokistanian kollit.
Kisuleidit saa sitten vähän myöhemmin äänestää mieleisensä "Lokikollin".
Tulkaa mukaan kilpailuun (kollit) tai seuratkaapa tilannetta koska äänestys alkaa (leidit).
Linkistä pääsee suoraan kilpailuun.
Hyvää viikonloppua teille kaikille !

Henkilökohtaisen blogini osoite:
http://anne58.vuodatus.net/

Ta-Miit kirjoitti...

Oho! Tuosta noin vaan pyöräytit noin komean maton. Sulla on kyllä homma hallussa heti ensi yrittämällä. I respect.

Sohvi kirjoitti...

Onpa hieno matto! Ensimmäisen kommenttini taisin saada häivitettyä bittiavaruuteen vahingossa, mutta jospa tällä kertaa osuisi kohdalleen. Tuollaista matto kävisi meidänkin lattiaa somistamaan.

Heli kirjoitti...

Kaunis matto! Ja koti on kuin Anttilan kuvastosta! Kisu sopii täydellisesti sisustukseen :)