Karhupojan takki

Eläintakkeja on kohta koko tokka, kun pikku puttosen selän yli löntysteli kontio.


Malli: oma
Lanka: messulöytö käsinkehrättyä merinovillaa n. 200 g., aplikaatioihin vähän vanunutta villapaitaa, omat napit omenapuusta
Puikot: 7,0
Virkkuukoukku: 5,0


Karhunpään neuloin taas ensin erikseen, sitten etukappaleet ja viimeiseksi vielä takakappaleen yläosan. Koko höskän huolittelin kiintein virkkaussilmukoin.


Napit tein itse männävuonna Näpsässä omenapuun lohjenneesta oksasta ja kirjoneuleet ovat niin ikään omaa käsialaa. (Kas kun en kasvattanut lampaitakin itse, kerinyt niitä ja värjännyt villaa.)


Nuttu on melkein yhtä söpö kuin pitäjänsä.


Ja kyllä: kuopus kaahuroi jo kahdella jalalla, vaikkei osaa vielä istuakaan ilman tukea. Mitähän tästäkin tulee? Tälliä, kun ei ole älliä.


Tuttavien muksut saavat syntymälahjaksi sukat.


Malli: oma, vinkkiä SK 9/2011
Lanka: Virtain villan hahtuva ja Isoveli
Puikot: 5,0

Automiehen vetimet

Suhteellisen rahattomana ja suhteettoman ajattomana eto emäntänä tuumasin kirppiskierrosten sijasta säästää muka aikaa ja rahaa ja tekaista puntille välikausihaalarin itse, kuten toissasyksynä.


Malli: SK 9/2009
Kangas: Enstexiä ja fleeceä, kumpparia, tarranauhaa ynnä muita tykötarpeita


Aikaa minulla ei totisesti ole törsättäväksi, mutta taivaalle ja varsinkin niille mummoille kiitos mummoista, jotka ryntäävät hätiin suuret ja sydämelliset sylit selällään ja sieppaavat pirpanat mukaansa ja laulavat, leikkivät ja liekuttavat, jotta äiti saa vähän harrastella.



Rahaa en sitten säästänyt, sillä tykötarpeet maksoivat kepoisesti 60 euroa, enkä sitten aikaakaan, sillä sitä paloi tunneissa varmaan yhtä paljon kuin erkkimerkkejä.


No, työniloa ei tietenkään voi rahassa mitata. Ehe.


Tässä puvussa U-käännökset ovat sallittuja.


Tuulihaalarin vuorikangas on automiehen unelma,


ja siitä piti loihtia asianmukainen pääastia leikkiliikennepuistoon.


Malli: SK 9/2000
Kangas: vuorifleeceä, hiukan heijastinnauhaa


Brum brum, syksyä päin!

Purkunuttu

Viisi vuotta sitten kitkutin laatulangasta itselleni puseron, jota en ole sen koomin käyttänyt. Nuukalaisena harmittelin kelpo langan lojumista komeronperällä, kunnes viimein purin paitulin ja neuloin uuden suvinutun, joka valmistui juuri parahiksi kesän päättyessä.


Malli: SK 4/2005
Lanka: Cotton Lux ja kirjoneuleessa Garnstudion Muscat
Puikot: 3,5


Malli on ihanan vintage pussihihoineen ja napakoine helmoineen.


Pitsi- ja kirjoneulekerrat ovat simppelin sievät.


Vielä on kesää jäljellä - ellei tänä, niin ensi vuonna.

Röijyjä

Äiti toivoi kesämekkonsa kaveriksi boleroa.


Malli: Novita kevät 2008 ja pitsimalli 400 Knitting Stitches
Lanka: Eco-Cotton Blend n. 350 g.
Puikot ja virkkuukoukku: 5,0


Simppeli pitsineule teki röijystä korean...


... ja äidistä ylen tyytyväisen.


Innostun perinteisellä kotiseutumatkalla usein köyhäilemään eli tuunaamaan puhkikuluneista kuteista jotain käyttökelpoista. Tällä kertaa sain käsiini vanhat kalsarit - tai legginsit, kuten niitä nykyään nimitetään - ja tekaisin niistä topin.


Vaikka ompelin paidan paloista (huomaa kiila kainalon alla), ei siitä russakanruma tullut, vaan ihan pidettävä peli. Veli tiedusteli varovasti, että olinko käyttänyt paitaa ihmisten ilmoilla, ja olinhan toki ulkoiluttanut sitä pikkukaupunkimme raitilla. (Tosin taktisesti unohdin paidan lapsuudenkotiin.)


Äidin vanhasta, puhkikuluneesta mökkipaidasta pienensin itselleni lenkkilötkön.

Lennä, lennä perhonen

Kummityttö liiteli kolmannelle ikävuodelle, ja ompelin hänelle matkaan perhosmekon:


Malli: sovellettu SK 2/2009
Kangas: Nanson trikoota


Anopin mies toivoi tyttärenvauvalleen tähkäpäätä eli lierihattua vilja-kuviolla, ja minähän innostuin.


Malli: muokattu SK 7/2000
Kangas: jämäpala hääpukupellavaa


Aplikoin rukiin trikootilkusta, ja soma tuli.

Metsäläisiä

Kettutakki kävi jo aikaa puntille pieneksi, joten jatkoa oli saatava. Tälläkin kertaa menin metsään ja kohtasin siellä vekkulin vasan.


Malli: oma
Lanka: Novitan Tennessee ja hirveen Finlan Muumi-lankaa
Puikot: 3,5


Olen ruukannut tehdä kasvunvaraa holtittomasti, mutta nyt puntti on selvästi kasvanut sisäisen lapsimallini mittoihin ja ylikin, sillä nykyään ketineistä tulee järjestään liian kinkkanoita. Etenkin hihat puristivat kuin verenpainemittarit, ja jouduin virkkaamaan niihin ruotoisen rumat saumanvarat:


Ei se menoa haittaa.


Pikkupoika puttonen täytti puoli vuotta, ja ompelin hänellekin äpön vanhaan malliin.


Malli: lainattu ja omaksi sovellettu
Kangas: jämätilkku


Hänestä piti tulla karhu, mutta sukujuuret taitavat versoa pikemminkin repolaisen pesästä. Hyvää silti, parempaa kuin mitkään soseet - joista ei niin mikään uppoa! Herra elelisi leveästi pelkällä äidinmaidolla jos se hänestä olisi kiinni.


Jo viime helteille hutaisin kokoon imetysmekon.


Malli: sovellettu SK 4/2009
Kangas: Nanson trikoota


Poven peitoksi sovelsin suikaleet mustasta trikoosta. Ei hänestä häävi tullut, vaan välttääpähän.


Ja vielä yksi tilauslippis.


Häätyy pitää näistä nyt taukoa, sillä pusaan lakkeja pian unissakin.

Lakkiaiset vol. 2

Tutunpoika näki puntin pellavalätsän ja letkautti läpän, että teepä mullekin tollanen. Ähäkutti: minäpä tein!


Malli: oma
Kangas: kierrätyspellavaa


Koepäänä toimi veljen kupoli.


Poika pääsi juuri parahiksi ylioppilaaksi, joten sai lahjaksi vähän rouheamman valkolakin.



Tilauslippiksiäkin on kertynyt taas liuta.


Muokkasin mallista yksi- ja kaksivuotiaan version...


... ja vauvakuumeen uhallakin väsäsin yhden vastasyntyneelle.


Kuten kuvasta ja kotsasta näkee, meidän pikku puttonen ei ole enää vauva, vaan melkein puolivuotias!


Kummilapsetkin saivat omat lakkinsa.


Laskujeni mukaan olen huristellut kokoon 19 lippistä, joten jokin on tainnut jäädä kuvaamatta, mutta samalla mallilla mennään.


Hällssinginmatkalle pääsi autoneuleeksi mössykkä, jota hipeilin alun perin itselleni, mutta pienihän siitä tuli - puntillekin.


Malli: SK 6-7/2009
Lanka: kirppislöytö, nimetöntä puuvillalankaa kaksinkertaisena
Puikot: 3,5


Tämä täytyy tuunata ensi suvena puttoselle passeliksi.