sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Pudokas

Vaikka Seiskaveikan laatua on parjattu, niin tikkuni tykkäävät hotkia sitä tuplana. Kun tapasin tukkualennuksessa (3 kerää kympillä) beigeen taittavaa tiskivedensävyä, pulpahti mieleeni juuri siihen sopiva villatakkimalli, ja kutaisin pudokkaan.


Malli: oma, mallikerta kirjasta 400 Knitting Stitches
Lanka: Novitan Seitsemän veljestä kaksinkertaisena n. 700 g.
Puikot: 7,0


Viimeistelypiinaa välttääkseni neuloin nutun alaosan yhtenä kappaleena, yhdistin hihat siihen ja kavensin helahoidon raglanina. Nostetut silmukat muodostivat kivan rajauksen kavennuksille.


Resorin sijasta huolittelin laidat ja loin napinlävet virkkaamalla.


Nutun nimi juontaa juurensa napeista. Ne ovat omenapuuta. Pari vuotta sitten touhotin tukka tutisten isännälle, että vähänkö jostain oksasta saisi nastoja nappeja, johon hän tuumasi tolkusti, ettei tasan ala mulle mitään nappeja sorvaamaan, sillä niissä on sairas homma. Vaadittiin pari vuotta, pikku-ukkonen ja syysmyrsky, joka kaatoi mökkinaapurissa visavanhan omenapuun. Kun sitten aloin vaivihkaa hipeillä, kuinka kauniita nappeja omenapuun oksasta saisi, niin johan alkoi tapahtua.


Alun perin minun piti pusata kiekkoset itse, mutta koska halusimme napeiksi mieluummin oksan- kuin sormenpaloja, piti isäntä viisaampana sahata ne itse.


Sama päti poraamiseen ja hiontaan.


Ja kyllä, napeista tuli himppasen hienoja!


Puupennosesta vetoa, että mieheni rakastaa minua.

Ompelukoneeni ovat liiranneet essunlaitaa.


Malli: SK 2/2009
Kangas: kierrätyskankaita päiväkodista (suurkiitos vielä kälylle!)


Muovinen tikkiterrierini järsi taskunsuut söheröön, ja vasta kun vaihdoin ajokin ikivanhaan Husqyyn, alkoi jälki miellyttää silmää ja valmista syntyä.


Opin myös, että tamppi on muutakin kuin insinööriopiskelijoiden viisto vappujulkaisu (eli tuo kuminauhakiriste keskellä):


Kutaisin uuden (tai oikeastaan kaksi; ensimmäinen oli ihan liian kinttana ja meni purkuun) kypärämyssyn pikkupuntille.


Jotain pientä tarttis vielä tehdä, joko pojan kasvattaa päätä tai minun nauhoja korvallisille.

14 kommenttia:

Sanni kirjoitti...

Komea tikkuri kuten myös essu ja pojan lakki. Tuota essun mallia katselin lehdestä itsekin. Toteutuksesi näyttää niin mallikkaalta, että into moisen värkkäämisen kasvoi entisestään.

ujosiili kirjoitti...

Vau, mitä nappeja! Taidat voittaa puupennoset :)).

Jaana kirjoitti...

Ihania nappeja, varma rakkauden merkki:) Kaikki muukin näyttää hauskalta!

Anonyymi kirjoitti...

ihana tuo vauvan lakki:)
millä ohjeella oot sen tehnyt?

t.pauliina

Matleena kirjoitti...

Ahkeranapa olet taas ollut! Kivoja tekeleitä kaikki, mutta kyllä nuo rakkaudenosoitukset ovat kuitenkin tämän postauksen upeimmat. ;)

AnniP kirjoitti...

Essukankaat ovat suloisia ja napit tosirakkautta! Vauvan lakki näyttää mainiolta, mallilla on homma hanskassa :)

valokki kirjoitti...

Puunapit on ihania! Itsekin olen niitä joskus tehnyt, mutta vaahterasta ja koristeomenapuusta. Mutta noin rakastavaa miestä ei vielä ole löytynyt :)

Silmukatti kirjoitti...

Taas niin paljon valmista ja niin ihania kaikki!
Nuo puunapit - hmmm.. Sopivasti taitaa pian olla omppupuiden leikkauksen aika...

Nna kirjoitti...

Takki näyttää ihanalta. Ja nuo rakkausnapit on tosi kauniit. Tykkään myös essuista ja pikkuisesta ja ja..

anpali kirjoitti...

Ihanat napit! Komea on kyllä neulekin, mutta nuo napit...

Merith kirjoitti...

Ihania töitä ja söpöisä malli:) Napit ovat kyllä todella kauniit. Sopivat oivallisesti neuleeseen.

Tiina kirjoitti...

Tuo neuletakki on tosi kiva. Ja nuo napit kuin pisteet päälle. Niitä voisi vaikka tilata... =D

AnneM kirjoitti...

upeat napit, ja sopii hienosti takkiin. Juuri tänään olen ommellut noita samoja tunika-essuja tytöille ;)

Kaisa kirjoitti...

Hauskat essut ja vielä hauskempi pipon omistaja. Kiva käydä lukemassa blogia, jossa näyttää olevan suunnilleen meidän ötökän ikäinen lapsonen ja vielä samanvärinen kissakin.