Kolmas kerta toden sanoo

Ystäväni aito ja alkuperäinen kotilopipo hukkui pian valmistumisensa jälkeen, ja loin hänelle teekannun ääressä luppolangoista uuden. Mutta alkuperäistä ei ystävän mukaan korvannut mikään, joten tikutin hänelle toiveesta vielä yhden ja päätin, että kolmas kotilo toden sanoo:


Tiedot samat kuin aiemmin.


Ja maa on musta kuin tontun tossu.


Tänä vuonna olen ollut ällistyksekseni kaukaa viisas ja luoskennellut joululahjoja pitkin vuotta; ensimmäiset valmistuivat pian juhannuksen jälkeen. Niinpä aikaa on ollut väsätä kotiinkin jotain nättiä:


Malli: Novita Talvi/2007
Lanka: 2-kertainen virolainen hahtuva ja lehdissä 2-kertainen ohut Pirkka
Virkkuukoukku: 6,0
Muut: vähän kaarnaa, pahvia ja paperinarua

Pohjana on elämäni ensimmäinen risukranssi, joten rinkulan ryhdittömyys ei ole varsinainen taiteellinen tehokeino, vaan tapahtui käytännön sanelemasta pakosta.

Huopakukkasten kanssa veteen sujahti myös kolme kalaa (joista yksi on jo uiskennellut uuteen kotiinsa):


Malli: omasta päästä
Lanka: virolainen hahtuva 2-kertaisena
Puikot: 6,0

Yksi pääsee omaan joulukonttiin ja kaksi muuta matkaavat kaveriperheisiin, joihin on tassutellut pieni viiksekäs seremoniamestari. Käsittelin huopakalat vielä lanoliinilla, jotta ne saisivat vipinää karvaisiin kinttuihin. Ainakin meillä villantuoksuisen hahtuvan kanssa mennään kotileikkiä niin että pölisee ja kiekkoja hoidetaan hengiltä kuin parempiakin pentuja.

Seuraavaksi puikkoni alkavat ahmia näitä nuudeleita:


Kädentaitoja kai nämäkin; joulukukka-asetelmat itselle ja läheisille:


Näiden ja tämänvuotisen joulutervehdyksen (joita ja ärräpäitä näpersin muuten kokoon hätäiset 29 kpl!) myötä toivotan kaikille lämmintä joulunaikaa ja kutinoita koittavaan vuoteen: