Karpalo

Kohtasin tuiki tutun tunteen odottamattomassa yhteydessä: tyhjänpäällisen paniikin, joka valtaa minut yleensä silloin, jos lukulamppuni alla ei ole mitään kirjaa nautittavaksi. Olimme lähdössä kyläsille veljeni luo, ja edessä oli aimo automatka eikä mitään neulottavaa! Kääk! Pienoisessa paniikinpuuskassa mylläsin lankakätköistäni viime jouluna hamstraamani seiskapeikot ja netistä ohjeen, ja johan alkoi lyyti kirjoittaa ja Maaru tikuttaa. Matka luisti muikeasti karpalotakin tahdissa:


Malli: Garnstudion A-linjainen takki
Lanka: Seiskaveikka kaksinkertaisena n. 750 g.
Puikot: 7,0


Napinlävet luiskahtivat vahingossa miehiselle puolen ja kauluskin jäi lyhemmäksi, kun langanpää alkoi häämöttää, vaan väliäkö hällä. Takista tuli ihanan kirpakka, ja taatusti tämän joulun hitti!


Kässymessuilta kähvelsin idean virkattuun, tärkättyyn seinävaatteeseen:


Malli: Tähtien mallit SK 11-12/06, Virkkausmalleja-kirja, Novita 4/2007 ja oma
Lanka: jokin hento valkoinen
Koukku: pauttiarallaa 2,0

Kokeilin ensi kertaa eläissäni tärkkäämistä, jotta seinävaate pysyisi pontevana ovessa ja kilkattelisi iloa tulijoista. Kellon sisällä kun on pieni kulkunen.

Kusti on polkenut Nonnan arpajaisvoiton perille, joten voin viimeinkin vilauttaa loput messusaaliini:


80-luvun muodista minulla ei ole juuri mitään hyvää sanottavaa, mutta yhtä keksintöä jumaloin ja käytän yhä päivittäin: hiusdonitsia! Sillä on helppo sitaista tukka taakse kun elämä on edessä, ja hukkaan lenksuja useammin kuin sukkia. Markan hämmentävän härvelin nähtyäni aloin haamailla, että ollapa moinen vekotin, niin tehtailisin donitseja... Kunnes hoksasin, että ollapa puikot! niin ans olla myös hiusrenksu:


Malli: oma
Lanka: Isoveli
Puikot: 5,0

Munkki on ollut päässäni koko päivän, ja palvon sitä.

Loppuun en malta olla esittelemättä kässykuumeen leviämisestä aiheutuvia seuraamuksia:



Kummiteltavani äiti on hurahtanut kotiloihin, ja soveltanut sujuvasti myös Silmukatin tuunausideaa: