Yritys saapassukiksi nro 1

Läksin aikapäivilläni koulutielle, jota käydään paikoin kumppareissa. Tarvitsen siis saapassukat. Niin syntyivät raitulit:


Malli: Ullan sukka varpaista varteen 10 silmukalla
Lanka: ohut Pirkka-lanka kaksinkertaisena, kumpaakin väriä n. 100 g.
Puikot: 3,5

Raidat jäivät takasaumoissa vähän vinksalleen, joten paikkasin länkkälönkät silmikoimalla niihin saumat (kuten teki Vilmakin suloisissa jätskisukissaan):


Nirkkoreunastakin tuli nätti. Jos sukka ei muuten pystyssä pysy, niin saumaan voi pujottaa kuminauhan:


(Ja ei, se ei ole minun polveni kun noin kainosti karvoittaa, vaan isännän.) Niin nätit näistä tuli, ettei raituleita ilkeä saappaiden suuhun heittää. Täytyy siis tehdä toiset.

Kissa loikoo ikkunalla eikä kudo sukkaa, vaan lepuuttaa hetken tassujaan:

Verenpisara

Tänä vuonna on sydämelleni langennut kaksi suurta surua, raskaita kuin hautakivet. Toisessa on nuoruudenrakkauteni nimi, ja toisessa nimetön toive. Heidän muistokseen laskin puikoille minun vereni pisarat:


Malli: Mielityn kaunis Kellokukka
Lanka: Vivaldia 100 g ja pätkä Kitten Mohairia
Puikot: 5,0

Lanka loppui kesken, mutta ei sen väliä. Neuloin surureunuksen eri langalla.


Pahoittelen kuvien kehnoa laatua. Valo väheni ja hiipui kesken kuten tekivät elämät.


Hannaliini ilahdutti minua tällä:


... ja onpa hänenkin tikkuvakkansa inspiroinut minua mm. veljen pipan nurinperintekoon. Olen laiska antamaan yksilöityä tunnustusta, joten jääköön se nyt ja vaihtukoon yleiseen kiitokseen kaikille tikunliikuttelijoille. Luotte ympärillenne iloa ja inspiraatiota yhtä tiuhaan kuin silmukoita.

Mustikkatassut

Varustelu metsäretkiä varten jatkuu. Nämä räpikkäät (eli kynsikkäät? rahastajan hanskat? sormettomat?) kypsyivät yhtä myötä mustikoiden kanssa:


Malli: Sovellettu Kauneimmat käsityöt -kirjasta
Lanka: Liukuvärjättyä ja sinistä Seiskaveikkaa n. 50 g. (?)
Puikot: 3,5


Mutta niitähän on kahdet! Ensimmäisen räpikkään puolivälissä hoksasin neuleen inauksen piukaksi omaan käteeni, mutten malttanut alkua enää purkaakaan. Ehkäpä joku pienikätinen saa minulta vielä rukkaset; kakkoset jäävät kotiin.

Lennä lennä leppäkerttu

...sievän sienen juureen - niin minä nappaan sen!

Syksyä ja supukkasatoa odotellessa virkkasin itselleni näy metsässä (etteivät pidä hirvenä) -pipan:


Malli: oma, inspiratsiooni tästä Garnstudion mallista
Lanka: vyötteettömiä villalankoja, lienevätkö Iso- ja Seiskaveikkaa?
Virkkuukoukku: pauttiarallaa 4,0

Päälaelle virkkasin niin korean kertun, ettei pipaa ilkeä muualla kuin metsässä pitää. Pitävät vielä hirveänä:


Muuten olen kuhkinut salaisuuksien parissa, niistä lisää joskus ja jouluna. Kyllä vain, nyt jo. Ei vara rekeä kaada - mutta kyllä se elokuussa on jo liiottelua. Ei pitäisi punoa punaisia pipoja keskellä kesää.

Kaimoista tuli heti kavereita: