sunnuntai 27. toukokuuta 2007

Ihana Ikaros

Ikaros on nyt noussut tikuilta siivikseni:


Ikaros on levitellyt siipiään siellä sun täällä verkonpauloissa ja edustaa minulle ArkkiHuivia, kaikkien pitsihuivien alkumuotoa. Ihailtuani Jaanan metsäisen vehreää versiota olen halannut tikuilleni nimenomaan Wetterhoffin Sivillaa. Vähältä piti, ettei myyttinen myttyni jäänyt kuoriutumatta, mutta hyvää lankaa kannatti odottaa, sillä se on nimensä veroista, silkkistä ja laskeutuvaa. Huivi on hento ja pehmeä kuin lohikäärmeen huokaus.


Malli: Icaros (Interweave Knits, summer 2006)
Lanka: Wetterhoffin Sivilla, n. 180 g.
Puikot: 3,5


Suomutkin ovat perin eteeriset:


Ikaros on minulle enemmän kuin huivi. Jollain määrittelemättömällä tavalla se edustaa neuleurani huipentumaa, vaikka sitä ei ollut millään muotoa vaikea esille vetää. Ikaroksessa yhdistyvät myyttisellä tavalla sukupolvia läpäissyt hiljainen tietotaito, elegantti malli ja (minun tapauksessani) aatelislanka. On jollain tapaa kovin lohdullista, että vaikka aika muuttuu ja kutojat vaihtuvat, niin taito ei hupene eikä haaskaannu, vaan siirtyy ja silmuttuu aina uudelleen; katsokaa vaikka kaikkia näitä upeita pitsihuiveja (ja monia muita), joita uutterat kutojat luovat ja luovuttavat auliisti ohjeina - eli silkkana neulomisen ilona! - edelleen. Ja puikot puhuvat, välittävät ikiaikaista tietoa, tarinaa.

7 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Voi miten kauniita kuvia! Ja huivi - ihana!

joko kirjoitti...

kaunis huivi!

Marika kirjoitti...

Kirjoitit kauniisti neulomisesta ja tästä kauniista huivista. Se on itsellänikin to do -listalla. Sivilla on ihana lanka !

kramox kirjoitti...

niin kaunis huivi ja olen marikan kanssa ihan samaa mieltä että kirjoitit todella kauniisti neulomisesta, olen itse aivan samaa mieltä :>

Kanerva kirjoitti...

Upeita sanoja ja kaunis huivi.

Pikku- Kettu kirjoitti...

Todella kaunis huivi!

Typy kirjoitti...

Huikean kaunis on tuo sinun lenkkisi ikiaikaisessa ketjussa.