Kun olin virkannut kukkasia kuutisen metriä alkoi virkkuukoukkuni jo puutua, ja suu samoten. Kuuppanikin säteili vähintään sähkönsinisenä nelituntisten puheluiden päätteeksi. Urakka kuitenkin kannatti, sillä nyt työhuoneetta koristavat taivaansiniset lemmikkiverhot (huomaa maalattu tipu seinällä; käsityötä sekin):
Lemmikin malli: H. Åstrandin kirjasta "Pitsinvirkkaus" (Tammi 1977)
Lanka: Novita Tennessee, n. 100 g.
Virkkuukoukku: 3,5
Kangas: virolainen pellava
En malta olla vilauttamatta isännän iltapuhteinaan ahertamaa käsityötä eli remonttia. Tässä näyte keittiön seinäkaakelista ja koivulistasta:
2 kommenttia:
Aivan ihanat verhot eikä nuo isännänkään käsityös hassummilta näytä :)
Kevätinspiksenä mulla kans ollut et virkkaisin reunusta verhoon..mutta vasta suunnitteilla ja voi olla et siihen jää..hih ;)
Aivan ihana tuo reunus. Miten aloitit kukkasta? Eiks tullut paljon langanpätkiä päätteltäväks?
Lähetä kommentti