sunnuntai 7. tammikuuta 2007

Kassapää ja -kaula

Laitoinpa langasta letikoita. Ensin messulöydöistä syntyi palmikkapipa:


Malli: oma
Lanka: Red Heart Carmen, yksi 50 g. kerä
Puikot: 6,0

Ja pipan kaveriksi kaulaliina:


Malli: oma
Lanka: Red Heart Carmen, yksi 50 g. kerä, kukkaan pätkä Ainoa
Puikot & virkkuukoukku: 6,0

Liinan toisessa päässä on nappi, joka pujotetaan kakkaran teräksi, kas näin:


Aika haipakkaa sitä hyvälle tottuu: täysvillan jälkeen lanka tuntui aika nahealta neuloa, vaikka siinä onkin "vain" puolet akryylia, loput villaa. Ennen en olisi moista edes huomannut, joten jonkin sortin kehitystä - tai kranttuuntumista - pikku tikkusielussani on tapahtunut. Otin myös toisen ratkaisevan askeleen puikkopitkospuilla: tilasin ensi kertaa netin kautta lankaa. Ennen minulle ovat riittäneet marketin Seiskaveikat ja Nallukat, mutta nykyään niissäkin kajastaa mieto, muovinen sivumaku.

Jossain yhteishyvällisessä lehdessä mainittiin taannoin laihdutusvinkkinä käsityöt, sillä ne vievät huomion hiukopaloista. Olen tietämättäni todistanut ohjeen oikeaksi; vimmatun neulontamanian aikana kupeiltani on huvennut kilon verran pahanpäivänvaraa, kun olen herkutellut hahtuvilla enkä hattaroilla ja kerillä enkä karkeilla.

1 kommentti:

Liinu kirjoitti...

Villa on aina villaa! Ja mikä ihanuus neuloa paksua lankaa paksuilla puikoilla! Ja vielä punaista.